Okkultismista

Kristillisissä piireissä varoitellaan paljon okkultismista. Okkultismi on Iso Paha jota tulee kauhulla kavahtaa tai demonit hyökkää jos siihen vahingossakaan hipaisee.
Jos niin on, pitäisi suojautuakseen ensin tietää mitä okkultismi ylipäänsä on.

Wikipedia sanoo: ”Okkultismina voidaan pitää sellaista henkistä oppia ja toimintaa, jonka sisältöä tai menetelmiä ei ole päästetty yleiseen tietoon.”
Nykynettiaikana tämä määritelmä ontuu sikäli että käytännössä niin salaisia oppeja, joiden sisältöä ei etsivien löydettäväksi olisi vuotanut, on aika vähän.

Toinen määritelmä on: ”erilaisista lähteistä koostuva maailmankuva, jonka jokainen sen harjoittaja itse kokoaa itselleen. Okkultisti pyrkii tutkimaan maailmaa yliaistillisin keinoin, sitten kun on kehittynyt luomansa maailmankuvan tavoitteiden mukaiseksi”.
Tässäkin määritelmässä ongelmana on, että käytännössä kaikki muodostavat maailmankuvansa kokoamalla sen valitsemistaan lähteistä itselleen sopivaksi. Ei kukaan omaksu kaikkia maailmassa tarjolla olevia väitteitä ja uskomuksia. Jonkinlaista valintaa on jokaisen tehtävä.
Yliaistillisuuskin kuuluu, ainakin karismaattiseen kristilliseen hengellisyyteen olennaisesti.
Joten?

Tämän saivartelun jälkeen todetaan nyt että käytännössä kristillisissä piireissä okkultismi on synonyymi mille tahansa jossa mennään yliluonnolliseen kristillisten raamien ulkopuolelta ja yritetään vääntää kättä toistodellisen kanssa ilman että Jumala on siinä mukana.

Siitäkin voidaan kuitenkin käydä saivartelemaan.
Ei kaikki, mikä menee kristillisyyden nimikkeellä ole okkultismivapaata.
Karismaattinen noituus on ihan oma juttunsa eikä niin harvinaistakaan. Pyhäksi Hengeksi naamioitua manipulointia, jossa psykologisin keinoin (syyllistämisellä, imartelulla, pelottelulla, katteettomilla lupauksilla, keinotekoisesti tarpeita luomalla jne...) muokataan tunteita ja ohjataan käytöstä voi kyllä ihan hyvin kutsua okkultismiksi.

Sitten vielä: kuulin seurakunnassa kun yksi ihminen mielestään keksi ratkaisun kärsimyksen ongelmaan: jos meillä ei sairauksia tai muita vaikeuksia olisi joihin rukoilla apua niin mihin me silloin Jumalaa tarvitsisimme?
Minusta sekin on okkultismia että tavoittelee jumalallisia voimavaikutuksia ilman halua kohdata Jumalaa itseään. Käyttää Jumalaa vain välineenä ongelmiensa ratkaisuun ilman kiinnostusta Jumalan itsensä persoonaan.

Oma määritelmäni okkultismista olisi jotain sellaista että mikä tahansa jota yritetään kaapata irti Jumalan kontrollista ja hallinnasta omiin tarkoituksiin ja senkaltainen hengellisyys jossa yrittäisin käyttää ja ohjailla Jumalaa sen sijaan että antaisin Jumalan käyttää ja ohjata minua.


-Ulla Rautiainen-

Se paha Iisebel

Valikoida ilmoituksesta itselleen sopiva osa,
tulkita sillä kokonaisuutta,
hyläten sen toisen osan,
tehdä kokonaisuudeksi vain pala suuresta kuvasta
ja vääristää sillä tavoin sanoma vääräksi.

Puolitotuudet ovat siitä hankalia että niitä on hankala tunnistaa valheiksi. Sitä kun näkee helpommin sen mitä on eikä sitä mitä ei ole. Puuttuva ei saa huomiota ja osatotuudesta muodostuu koko kuva.

Otetaan esimerkki ruoanlaitosta. Tässä on makaronilaatikon resepti: Pippuria, suolaa, jauhelihaa, kananmunaa, maitoa. Tuleeko siitä hyvä makaronilaatikko? Aineksethen ovat ihan oikeat. Paitsi ettei siitä valmista tule.
 

Raamatuntulkinnassa tapahtuu paljon tämäntapaista. Otetaan jostain asiasta itselle miellyttävät kohdat ja häivytetään näkyvistä se mikä ei miellytä. Saadaan aikaan teesi, jota on hankala sanoa vääräksi, onhan sen perusta Raamatussa. Joskus vaan sillä tavoin esitettynä asia kääntyy ihan päinvastaiseksi kuin mitä kokonaisuus kertoisi. Esimerkki tämäntapaisesta on kuuluisa lesken rovon tapaus. https://linnunratakirkkonikattona.blogspot.com/2016/09/legenda-lesken-rovosta.html

Toinen paljon puhuttu juttu on Iisebelin henkivalta. Oletko kuullut: pahantahtoinen miehiä vihaava ja akkavaltaa ajava demoninen riivaus? Minä olen kuullut ja lukenut monta saarnaa tästä henkivallasta. Minulle on jopa sanottu että olen tämän henkivallan riivaama. Kaikenlainen feminismi ja miesylivallan kyseenalaistaminen on kuulemma itse perkeleen masinoimaa

Puhutaanpa nyt siis Iisebelistä.
Raamatussa on kaksi sen nimistä naisihmistä. Ensimmäinen on Kuningasten kirjoissa Herran profeettoja vainoava ja epäjumalia palvova Israelin kuninkaan vaimo joka viekoittelee miehensäkin epäjumalanpalvontaan. Hän järjestää myös syyttömän Nabotin murhan ja ryöstää tämän viinitarhan.
Paha nainen siis. Totta. Mutta mitä tätä Iisebeliä pahikseksi leimaava tulkinta jättää kertomatta?

Baalin palvonnan hän oppi siidonilaiselta baalinpalvoja isältään.
Joka myi hänet poliittisena eleenä ulkomaisen kuninkaan haaremiin.
Iisebel ei suinkaan ollut se joka viekoitteli viatonta Ahabia pois Herran tahdosta, koska jo koko avioituminen ulkomaisen epäjumalien palvojan kanssa olisi Herran lakia kunnioittavalta ollut mahdotonta. Ahab otti askeleen olla piittaamatta Herran laista jo ottaessaan tämän naisen vaimokseen.
Lukuisten muiden vaimojensa joukkoon. Mikä sekään ei olisi ollut sallittua. Mooseksen laki kun kielsi kuninkaalta moniavioisuuden (mitä muutkaan kuninkaat eivät noudattaneet).
Kuningas Ahab ei suinkaan ollut mikään tahdoton nössö jota pirttihirmu vaimo piti tossun alla.
Kyllä ne valtasuhteet siinä maailmassa olivat ihan toisinpäin. Kun valtasuhteet menivät niin että kaikki vaimojen asiat riippuivat täysin miehen oikullisesta suosiollisuudesta niin monipäisessä vaimolaumassa miehen suosiosta kilpaileminen oli työläs välttämättömyys.

Ja kyllä Iisebel ahkeroikin miehensä mielihaluja miellyttääkseen ja kohosi haaremihierarkiassa mitä ilmeisimmin suosikkivaimojen joukkoon, koska sai Ahabilta niin hämmästyttävän paljon toimivaltaa. Hän teki kaikkensa ollakseen hyödyllinen miehelleen. 

Toimi (kyseenalaisin keinoin) tehdäkseen miehestään yksinvaltiasta, jota yleiset lait eivät koskeneet ja joka sai kaiken haluamansa (kuten Nabotin viinitarhan) ja ja saavutti näin miehensä suosioita.

UT:n Iisebel taas oli väärä profeetta, joka houkutteli ihmisiä haureuteen ja epäjumalanpalvelukseen. Siis haureuteen ja epäjumalanpalvelukseen, ei mihinkään valtasuhteiden vaihtoon, jossa naiset olisivat alkaneet kohdella miehiä samoin kuin miehet kohtelivat naisia (siis lue tämä lause nyt tarkkaan ja ajattele kumpi puoli siinä on se vallanhimoinen ja toista puolta alistava).

Puolitotuus tässä Iisebelin-henkivalta opissa on, että se ei puhu mitään Bileamista (mies).
Niiii-iii-iin. Kuinka moni on kuullut Bileamista siinä yhteydessä kun puhutaan Iisebelin henkivallasta?
Voisi ne kyllä lukea yhteen. Mainitaan samassa Ilmestyskirjan 2 luvussa ja peräkkäisissä kirjeissä; Pergamon ja Tyatiran. Toiminnan päämäärä sama.
Toinen on mies ja toinen nainen. Jutun pointti ei siis ole sukupuoli.

Molemmat esiintyvät profeettoina, molemmat yllyttävät haureuteen ja epäjumalanpalvelukseen. Jutun pointti on siis valeprofeettaus, haureus ja epäjumalanpalvelus. Toistan: ei sukupuoli.
Ei siinä vahingossa ole identtisillä ominaisuuksilla molempien sukupuolien edustajia.
Jos Iisebeliin vedoten sanotaan että ei pitäisi päästää naisia vaikuttamisen paikoille, niin silloin samaa loogisuuden mukaan pitäisi sanoa myös että miesvalta johtaa Bileamin synteihin, Bileamin-henkivaltaan ja Bileamin-riivaukseen.

Loogisuudella, järkisyillä tai edes Raamatun ilmoituksella tietenkin harvoin on mitään sanansijaa kun vallanpaikkoja vallataan itselleen.


-Ulla Rautiainen- 

Jonestownin tragedia

Tapaus on äärimalliesimerkki tappavaksi vinksahtaneesta hengellisyydestä. Kirjaimellisesti. Jim Jonesin pastoroiman kirkon kehityskaari maailmaa parantamaan tähtäävästä yhteisöstä 918 ihmisen joukko(itse)murhaan on ajatuksia herättävää.
Mitä siellä oikein tapahtui? Miksi suuri joukko hyvää tarkoittavia ihmisiä suostui seuraamaan ja tottelemaan ilmiselvästi pahan riivaamaa miestä? Eikö vaaran merkkejä nähty ajoissa? Voiko muuallakin sama toistua?

Kyllä voi. Samantapaisia tapauksia on ollut muitakin: David Koresh, Heaven's Gate, Knutby, Solar Temple, Joseph Kibwetere... Vielä toimivista tekijöistä yksi mielenkiintoinen on itsensä Jeesukseksi julistanut siperialainen lahkojohtaja Vissarion. Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, mitä tämän suljetun yhteisön kulissien takana oikeasti tapahtuu ja mihin se on menossa.

Harva vääristynytkään hengellinen yhteisö joukkomurhiin asti päätyy, mutta kyllä mittavaa vahinkoa saatetaan tavallisissakin uskonyhteisöissä saada aikaan. Uskontojen uhrien tuki UUT ry ei ole tyhjän päiten syntynyt yhdistys. Sille on ihan liian paljon tarvetta.
Siksi Jonestownin tapaustakin kannattaa tutkia, niitä mekanismeja ja tekijöitä jotka mahdollistivat tuhoisat tapahtumat. Kun samoja elementtejä, vaikkakin lievemmässä tai piilotetummassa muodossa esiintyy meikäläisissäkin normiseurakunnissa.

Käsityksiäni syistä jotka johtivat katastrofiin:

Muut kirkot olivat enimmäkseen laiminlyöneet julistuksestaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden (ja siitä syystä niitä voi kyllä pitää ainakin välillisesti osasyyllisinä mahdollistamismielessä) ja kun kansakunnan päähänpotkimat viimein kuulivat Jim Jonesilta julistusta, jossa heidän ongelmansa huomiotiin ja luvattiin korjata, niin tottahan siinä haluttiin olla mukana.

Yhteisö perustui Jim Jonesin henkilön palvontaan. Vaikka nimellisesti oltiin ”kirkko” niin julistuksessa käytettin Raamattua vain senverran että Raamattuun uskovat saatiin pidettyä mukana. Pastori Jones julisti itse olevansa jumala, kykenevänsä ihmetekoihin (jotka tosin olivat lavastetuja huijauksia) ja vaati sokeaa uskollisuutta seuraajiltaan.

Yhteisön suljettuhenkisyys. Vaikutteita ja tietoa yhteisön ulkopuolelta vähennettiin koko ajan kunnes Guyanan viidakossa oltiin totaalisesti pelkästään Jonesilta saadun informaation varassa.

Jones loi uhkakuvia ja pelotteita ulkopuolisesta maailmasta ja manipuloi seuraajansa uskomaan että vain Jonesin kanssa he olivat turvassa ja onnellisia.

Yhteisön hierarkisuus tasa-arvoisuuden julistuksesta huolimatta. Nostamalla osan jäsenistä etuoikeutetuksi eliitiksi Jones sai näistä kurinpitäjiä muulle väelle.

Tietyllä tapaa yhteisössä olikin hyvät hetkensä. Osa eloonjääneistä kuvaa edelleen sitä aikaa elämänsä parhaaksi. Hyvien asioiden takia silmät suljettiin näkemästä sitä minkä olisi pitänyt laittaa hälytyskellot soimaan.

Jim Jones ei ollut hengelliseksi johtajaksi sopiva henkilö: oli pahasti häiriintynyt, äärimmäisen narsistinen persoona, väkivaltainen huumeaddikti ja seksuaalisesti moraaliton jolle uskonto oli vain keino luoda oma valtakuntansa jossa hän itse oli jumalana.

Loppupäätelmä:

Uskonto on erinomainen työkalu häiriintyneen persoonan käyttää valtaansa saamiensa alistamiseen. Hengellisellä väkivallalla saatu ote ihmisestä on tiukampi kuin mikään muu. Mikä muu tahansa väkivallan muoto - henkinen, fyysinen, seksuaalinen - koskettaa ”vain” tämän maailman rajojen sisäistä ulottuvuutta. Hengellisellä väkivallalla saadaan hallittava uskomaan että häntä hallitsevalla on valta vaikuttaa sekä hänen suhteeseensa Jumalaan ja vielä tuonpuoleiseen iankaikkiseen kohtaloonkin.

Terveessä hengellisyydessä, vaikka sisältäisi kuinka jyrkkiä näkemyksiä, lopullinen päätösvalta oman elämänsä asioista jää aina yksittäisen ihmisen omaan haltuun. Yhteisö eikä sen johtajat eivät päätä kenenkään puolesta kuinka olla ja elää. Loppupeleissä jokainen vastaa yksin vain Jumalalle omasta elämästään, eikä siihen väliin ole lupa yhteisön johtajienkaan ängetä.

Terveessä hengellisyydessä uskovat sitoutetaan Jumalaan eikä yhteisön johtajiin. Jos alkaa näyttää, että uskonyhteisössä vallitsee ääneen lausuttu tai lausumaton käsitys että Jumalan suosio onkin riippuvainen alistumisestasi jonkun johtomiehen tai -naisen sokeaan tottelemiseen, niin on aika lähteä litomaan siitä paikasta ja äkkiä.


-Ulla Rautiainen-

Itselleen kuolemisesta

Hengellisessä opetuksessa puhutaa paljon itselle kuolemisesta ja riisumisesta jne senkaltaisesta.
Tähän aiheeseen olisi hyvä määritellä mitä tämä ”riisuminen” ja ”itselle kuoleminen” tarkalleen merkkaa.
Ettei se tarkoita sitä että tarvitsee repiä itseään (ja vielä vähemmän muita) siitä Jumalan luomasta persoonastaan irti joka itsekullekin on tarkoittettu tai mitätöidä mahdollisuuksiaan olla ja toimia siinä kutsumuksessa jonka on Jumalalta saanut.

Ennemminkin itsekkyydestä ja suhteettoman ison tilan toisten kustannuksella rohmuamisesta. Että oppisi katsomaan asioita muittenkin näkökulmasta eikä vain oman navan ympärillä pyörivällä itsekkäällä putkinäöllään.

Että ymmärtää muillakin olevan arvoa ja arvokasta annettavaa eikä esim. suuna päänä vaienna lähimmäisiään omalla isolla egollaan (monien seurakunnallisten pienryhmien (ja suurempienkin) ongelma, jossa yksi ”saarnatautinen” omalla paasaustulvallaan tekee mahdottomaksi kenenkään muun saada suunvuoroa - eli olettaa itsestäänselvänä asiana ettei kellään muulla kuin hänellä itsellään ole mitään kuulemisen arvoista sanottavaa.)

Ja kenelle se suunnataan...
Huomata, että Raamatussa Jeesus ei ikinä ns. potki jo maassa makaavaa. Kaikki nöyrtymisvaatimukset Hän suuntaa niille, jotka jo jollain tavalla kukkona tunkiolla ovat, ei niille valtarakenteiden runtelemille, jotka jo muutenkin ovat heikoilla. Jeesus läksyttää kovasanaisesti vallanpaikoilla olevia (tai vallanpaikkoja hamuavia), ei näiden vallanpitäjien alistamia.
Esim. ”joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne” on suunnattu johtajanasemasta riiteleville miespuolisille opetuslapsille.

Kiinnostavaa on huomata että evankeliumeissa ei ole yhtään kohtaa, jossa Jeesus komentaisi jo muutenkin siinä yhteiskunnassa miehiä ahtaamaassa ja heikommassa asemassa olevia naisia vielä lisää alentamaan tai pienentämään itseään.
(Paitsi se kanaanilaisnainen jolle sanookin aika pahasti, mutta syystä (joka tosin ei käy meidän Raamatusta ilmi, mutta aramealaisesta kyllä, että oli tekopyhä ja teeskentelevä ihmisten mielistelijä (samaa sanaa käytetään Jes.10:6) joten todennäköisesti Jeesuksen tyly vastaus oli jonkinlainen revanssi ja asenteenparannuskehoitus naisen omalle suhtautumiselle muihin ihmisiin.)

Naiset kun oli jo pienestä asti muutenkin opetettu palvelemaan (varsinkin miehiä) joten ei heitä ollut enää syytä palvelijaksi alentumiskäskyillä enempää kiusata. Betanian Mariankin Jeesus nosti keittiöpalvelijasta arvostettuun opetuslapsen asemaan. Korotti paikalle, johon siinä kulttuurissa ei kukaan muu katsonut naista älyllisesti ja moraalisesti kelvolliseksi.
Kaikki Jeesuksen palvelijaksinöyrtymiskäskyt on suunnattu miehille, joille se ei niin luonnostaanlankeavaa jo valmiiksi ollut.


-Ulla Rautiainen-

Ämmäin taruista

Tulihan nyt selvyyttä siihen 1Tim 4:7 kohtaan jossa näyttää kuin Paavali pahasti sanoisi naisista kun (33/38 käännöksessä) varoittelee ”epäpyhistä ämmäin taruista” (-92 käännöksessä se on jo korrektimmasti muotoiltu ja King James sanoo ”old wives fables”).
Katsoin Novumista ja kyllä se kreikankielinen puhuu vanhemmista naisista (graodes).

Enpähän turhaan lukenut satujen historiaa käsittelevää kirjaa. Siitäpä selvisi mitä nuo ”ämmäin tarut” ovat.
Että ei ilmaisu ollut Paavalin omaa keksintöä eikä tarkoittanut solvata naisia eikä viedä naisilta puheoikeutta.

Kun tämä ”ämmäin tarut” oli antiikin aikana yleisesti käytetty sanonta jolla tarkoitettiin lapsille kerrottuja satuja. Lasten hoitajat olivat ilmeisesti vanhempia naisia.
Esim. Platon (427-347eKr) nimitti satuja ”imettäjien tarinoiksi”. Yleisesti Rooman kirjailijat suosivat nimitystä ”vanhojen akkojen jutut”.

Paavali siis tarkoitti että ei pidä sotkea satuja ja tarinoita evankeliumiin eikä lisäillä keksittyjä ihmelegendoja jotka ovat faktatasoltaan mielikuvituksesta ja taikauskosta sepitettyjen lastensatujen tasoa vaan pysyä tosiasioissa.


-Ulla Rautiainen-

Rauta rautaa hioo...

Arvokkaita aarteita on kaverit, jotka tietää enemmän kuin minä.

Opin että se Sananlaskujen kirjan kohta ”Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo” (Sananl. 27:17) on monesti suomalaisilla väärinpäin ymmärrettynä.

Muistan monta opetusta tästä silleen että verrataan kuinka meren rannalla kivet aallokossa hiotuvat samankaltaisen pyöreiksi ja että silleen ihmisetkin toisistaan hioo luonteen kulmia loivemmiksi.

Kuitenkin tuo hiomiseksi käännetty heprean verbi ”chadad” on ennemminkin ”olla terävä, terottaa”. (Englanninkielisessäkin Raamatussa käytetään sanaa ”sharpeneth”.)

Lienee suomalainen kulttuuriluonne tässä sanantulkinnassa saanut vallan. Sen sijaan että hionnassa olisi ajateltu vaikkapa miekan hiomista teräväksi on aatos rientänyt tylsyttämiseen, pyöristämiseen ja loiventamiseen. Vaikka senkaltaisella hiomisella hepreassa on eri sana: ”marat”.

Tässä nyt taitaa näkyä miten eri tavoin eri kulttuureissa ihmisten yhteiselon vaikutus koetaan.

Suomalainen yhteisöllisyys ymmärtää että erakkoihmiset ovat äkkivääriä, mutta sosiaalisuus vaatii sopeutumista, kompromissejä, mukautumista. Että tärkeämpää on tulla toimeen toisten kanssa kuin olla oikeassa eikä ainakaan liian joukosta erottuvan (ja ärsyttävän) persoonallinen saa olla.

Syntyy näkymättömyyskulttuuria,”sen on paras olla, joka parhaiten on piilossa”. Lopputulokseksi tulee hajuttomuus, mauttomuus ja tapetinkuvioksi muuttuminen. Valju persoonattomuus, jonka sopuisuus ei millään tavalla ketään ärsytä, mutta josta ei oikein mitään kukaan saakaan.

Chadad-hiominen/teroittaminen ihmisten kesken oisko ajatus niin että liian suuressa yksinäisyydessä persoonallisuus katoaa kun ei ole ketään kelle olla mitään. Mutta (varsinkin) jos löytää oikeanlaisia ihmisiä niin näiden antama informaatio, opetus, tuki, inspiraatio ja esimerkki teroittaa ajatusta, luonnetta ja mielenlaatua uusille urille, yllyttää korkeampaan lentoon ja haastaa rohkeampaan olemiseen niin että persoonasta ja elämästä tulee täsmennetympää ja uniikimpaa.

Niin kuin nytkin tältä Raamattua itseäni paremmin osaavalta kaveriltani sain tämän infopalasen tästä heprean sanasta ja siitä ajatus juohtui näihin mietelmiin, joita en muuten yksinäisenä itsenäni olisi osannut ruveta ajattelemaan lainkaan ja niin sekä raamatunymmärrykseni että itseni ymmärtäminen taas terävöytyi hieman.


-Ulla Rautiainen-

אלף ות

Jotkut sanovat ettei Hän esiinny Vanhassa Testamentissa.
Höh, eivät ole lukeneet Kirjaa.
Jo Genesiksen (hepreankielisen) neljäs sana on Hänen nimensä.
(Suomalaisessa Raamatussa se ei näy, mutta heprealaisessa kyllä (katsoin ja tarkistin ihan itse)).

Se nimi, jonka Hän viimeisessä kirjassa itsestään ilmaisee:
Ilm. 1:8
Ilm. 1:17
Ilm. 2:8
Ilm. 22:13

Esittelee itsensä Jesajassakin sillä nimellä:
Jes. 44:6
Jes. 48:12

A ja O
Alfa Ja Omega
Ensimmäinen ja Viimeinen.

Hepreaksi: את
Alef ja Tav.
”Minä Olen alef ja tav (Anochi alef v'tav)
Ensimmäinen ja Viimeinen (rishon v'acharon)

Ja on tämä Sakarjassakin 12:10, siinä lauseessa joka siis Heprealaisessa Raamatussa menee näin: ”He katsovat minuun את (Alef ja Tav) jonka he ovat lävistäneet.”

Ja se ensimmäinen lause: ”Alussa loi Jumala את (Alef ja Tav) taivaan ja maan.”

Ja löytyi tämä nimi myös temppelipalveluksesta:
Ylimmäisen papin rintakilvessä sydämen päällä kannettuna.
2. Moos. 28:30
”Urim” alkaa alef:lla, ja ”tummim” alkaa tav:lla.
Ne jumalanvastauksia antavat arpakivet, joilla ylimmäinen pappi sai ilmoitusta Jumalan tahdosta. 2.Moos.28:30, 4.Moos. 27:21.
Siinä voisi olla vihjettä, keneltä on vastauksia haettava.
Urim suomeksi: "valo", "kirkkaus" tai "ilmoitus", ja tummim: "täydellisyys", "totuus" tai "oikeus".
”Maailman Valo” (Or HaOlam) tai ”Maailman valkeus” kuten KR 33/38 sanoo, mutta sama asia.
Myöskin UT:ssa sanotaan moneen kertaan että Hän on ”totinen” joka on huono käännös ja vie ajatukset huumorintajuttomuuteen vaikka pitäisi olla totuudellinen, oikeudenmukainen.

Ja vielä alef ja tav kuvakielellä...
Heprealaiset kirjaimet kun ovat myös kuvia
Alef on härkä (merkitsee voimaa, mutta härkä on myös uhrieläin)
Tav vanhemmalla kirjoitustavalla on ristin muotoinen merkki (tarkoitti liittoa).
alef ja tav = ”voima liitto” tai ”uhri ristillä”.
Tai ”Jumala ristillä”, koska yksi Jumalan nimistä, EL merkitsee voimaa.

Entä kieliopillisesti
tämä mysteeri sana
mikä on?

Heprean kielen yleisin sana.

Esiintyy Raamatussa 11050 kertaa.
Ei itsessään tarkoita mitään
vaan rakenteellinen sana
prepositio, akkusatiivi
Silta verbin ja objektin välillä.
Määrittelee tekemisen ja kohteen.
Ratkaisee arvoituksia.

Kiksejä yhdestä sanasta.
En edes yritä selittää miltä tämä sana tuntuu tai tekee minulle.
Maailmojen Rakentajan sana.
Koossapitäjän.
Liittäjän.
Määrittelijän.
Sana valtavaa suuruutta.
Sinkoaa mieleni lentämään multiuniversumeja laidoista laitoihin.
Maailmankaikkeuden perusta.
Lujin ja järkkymättömin, kestävin ja pysyvin.

Koska: 
”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.” (Joh. 1:1)


-Ulla Rautiainen-