sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Musiikkiin pakattuja lahjoja


On se lahja!
Kun yllättäen Pyhä Henki ohjaa löytämään kätketyn aarteen, uutta ymmärrystä Jumalaan. Jotain mitä ei olisi osannut odottaa.
Toissailtana selailin netistä kaikenlaista sekalaista ja löysin tämän.
Miten Sefanja 3:17 englantilaisessa Raamatussa menee.
Suomalaisessa käännöksessähän se on eri tavalla siitä lopun yksityiskohdasta.

Olen aina ollut sitä mieltä että kaikkiin karismaattisiin ilmiöihin pitäisi löytyä vastaavuus Raamatusta. (Hyvä syy miksi vahvemmin karismaattisuuteen suuntautuneiden olisi hyvä opetella tuntemaan Raamattunsa kunnolla. Ovathan ilmestykset, näyt sun muut Hengen manifestaatiot kivoja ja paljon antavia, mutta niissä on se ongelma, että koskaan ei voi ihan sata varma olla kuinka paljon ne ovat oman mielen kepposia tai onko niihin sekoittunut kuinka paljon oman alitajuntani nostattamia elementtejä. Kyllähän Hengelle herkällä tietynlainen tuntuma on tunnistaa Jumala muista aivoriehaantumisista, mutta silti tällä alueella terve varovaisuus ei ole pahitteeksi.)

Olisi aina hyvä olla joku itsensä ulkopuolinen todiste.
Ja niistä ulkopuolisista Raamattu on se luotettavin todistekappale. Pitävä ankkuri, joka estää ajelehtimasta väärille vesille.
Joten ihan vakavaksi ohjeeksi, joka haluaa karismaattisuutta, kannattaa ihan oikeasti aloittaa opettelemalla tuntemaan ihan oikeasti Raamattu kunnolla.

Minulla on vuosia ollut ongelma.
Jumala on ilmaissut itseään minulle hyvin aktiivisesti (myös) eräällä tietyllä tavalla.
En vaan ole löytänyt siihen Raamatusta mitään tukea, vaikka juttu on elämässäni niin voimallisesti läsnäolevana, ettei sitä kieltääkään ole voinut.
Nyt eilisiltana löysin siihen Raamatusta selvän vahvistuksen.
JA NYT OLEN NIIN ILOINEN JA INNOISSANI!!!

Mennään siis asiaan:
Joskus musiikkia kuunnellessani käy niin että musiikki ikään kuin ”hyppää” toiseen ulottuvuuteen, aivan kuin se yhtäkkiä kytkettäisiin toiseen virtalähteeseen, isompaan, enemmän tehoa antavaan tai kuin miksauspöydästä käännettäisiin jotain nappuloita eri leveleille. Elämys, joka resonoi sielussani ja hengessäni tavalla jota on mahdoton selittää ellei ole itse kokenut.
Pyhä myrsky, joka pyyhkäisee sieluni lävitse.
Pääni sisällä alkaa vilistämään kuvia kuin elokuvaa katsoisi (hyvin tarkkoja ja yksityiskohtaisia) tai jotain ideaa striimaa mieleeni syötettynä semmoisena kaiken kielellisyyden ohittavana ymmärryksenä, jonkinlaisena tiivispakattuna informaationa (vertaa esim. miten tietokoneessa dataa siirretään), jossa on semmoinen Shekina-Läsnäolon tuntu - Jumalan paino sieluni sisällä - jota on ihan mahdoton selittää semmoiselle joka ei vastaavaa ole kokenut.

Hyvin usein toistuva teema näissä elämyksissä on että musiikkia laulava artisti häviää taka-alalle ja katoaa mielestäni ja tilalle tulee Jumala (milloin Isän, milloin Jeesuksen, milloin Pyhän Hengen persoonassa) itse laulamaan kyseistä esitystä. (Laulut ovat tietenkin sellaisia jotka eivät riitele jumalallisia arvoja vastaan, ei siis mitään riettaita renkutuksia). Saattaa sanoja muutella joskus jos niin tarpeen on.

Joskus laulusta tulee eräänlaista duettoa, jossa Hän laulaa osan ja minä (joko pelkästään itseni tai ihmiskunnan yleisenä edustajana) osan niin että tarinasta tulee vuoropuhelua.

Tämä on Hänen luovuuttaan, Luoja-persoonansa toimintaa. Että Hän muuttaa jonkun ihan tavallisen (samoin kuin Hän otti maan tomua ja teki siitä ihmisen) ja nostaa sen korkeampaan sfääriin tehden maallisesta hengellistä (osoittaen että Hänellä tosiaan on kaikki valta maailmassa ja että se valta ei ole tuhoavaa vaan uuttaluovaa).
Lisäksi että Hän käyttää näihin laulusessioihin ihmisten tekemää musiikkia (Taivaassa saamme sitten kuulla Hänen tekemää musiikkiaan ja se se vasta jotain sitten on) on viesti Häneltä halusta osallistua ihmisten elämään ja kaikkiin tekemisiin mitä teemmekin (kunhan se ei ole jotain epäsopivaa ja pahaa).

Ymmärrämme monesti väärin itsensä kuolettamisen idean; että Jumala ei olisi kiinnostunut ja haluaisi jopa mitätöidä kaiken ihmiselämässä olevan inhimillisen. Päinvastoin Hän haluaa aktiivisesti osallistua elämämme kaikkiin alueisiin ja olla mukana kaikessa missä mekin. (Kuin isä tai äiti joka osallistuu lapsen leikkeihin ihan yhdessätekemisen ilosta.)

Raamatusta en kuitenkaan löytänyt muuta mainintaa Jumalasta laulamassa kuin että viimeisen ehtoollisen päätteeksi veisasivat kiitosvirren ja kait siinä Jeesuskin muitten mukana lauloi. (Jos nyt joku suom. Raamatusta muita mainintoja löytää, niin ilmoittakoot asiasta minulle.)

John Burke: Taivaan rajalla -kirjasta luin kyllä että joku olisi kuolemanrajakokemuksessa ja taivasvierailussaan kuullut Jumalan laulavan rakkauslauluja ihmisille. Kaunis ajatus, ja olin jo siitäkin innoissani, mutta kirja ei ollut Raamattu, joten ei täysin todistusvoimainen.

Nyt toissailtana nettiä selaillessani asia selkisi. Se Sefanja 3:17 kohta joka suom. Raamatussa on”...hän (Jumala) sinusta riemulla riemuitsee." onkin englantilaisessa Raamatussa ”...he will joy over thee with singing.” eli ”...hän iloitsee sinusta laulamalla.”

Etsin sitten heprea-englanti interlineaarisesta miten alkulähteessä, Heprealaisessa Raamatussa tuo lause on: בְּשִׂמְחָ֗ה יַחֲרִישׁ֙ בְּאַ֣הֲבָתֹ֔ו יָגִ֥יל עָלַ֖יִךְ בְּרִנָּֽה׃ ja sille näyttäisi olevan useampia käännösvaihtoehtoja, jonkinlaista äänekästä riemuitsemista ylipäänsä, yhtenä vaihtoehtona tuo laulaminen.

Jokatapauksessa olihan kiva löytää ideaa Jumalasta laulamassa ihmisilleen. Että eivät ne minun pääni näyt ihan tyhjästä ole nyhjäytyneet.

Olen kertonut näistä musiikkielämyksistäni pari esimerkkiä:
https://linnunratakirkkonikattona.blogspot.com/2019/02/linnunradan-ihme.html
Ja toinen:
https://linnunratakirkkonikattona.blogspot.com/2017/11/visuaalista-musiikkia.html

Ja se Sefanjan kohta Heprealaisesta Raamatusta löytyy tuolta:
https://biblehub.com/interlinear/zephaniah/3-17.htm 

-Ulla Rautiainen-