Galilealaisten puheenparresta

"Minulla on hidas puhe ja kankea kieli", sanoo Mooses 2.Moos.4:10.

Miksi Mooseksella oli kankea kieli? Oliko fyysinen puhevika vaiko ensin faraon hovissa ja sitten midianilaisten parissa eläneenä israelilaisten orjien – joiden luo Herra nyt Moosesta oli lähettämässä – kieli ei oikein sujuvasti sujunut ja oliko 40 poissaolovuoden aikana faraon hovikielikin alkanut jo rapistua?

Ainakin tuo kieltä tarkoittava sana ”lashon” aika monessa muussa raamatunkohdassa selvästi tarkoittaa language- kieltä eikä suussa olevaa elintä – kukin kansa puhuu omaa kieltänsä jne…
Sitten 5.Moos.18:15 ”Herra, sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa.” 

Yleisesti kristityt ajattelevat tämän ”Mooseksen kaltaisen” olevan Jeesus. Mutta mites puhumisen suhteen?
Miltä Jeesus kuulosti kun aukaisi suunsa ja puhkesi puhumaan? Kirjoitetusta tekstistä näemme viisauksia kun ihania helmiä putoilevan eteemme, mutta mitä aikalaiset kuulivat?

Jeesus oli galilealainen ja eiköhän myös puhunut kuin pesunkestävä galilealainen.
Galilealaiset puhuivat eri tavalla kuin muut juutalaiset, niin kuin Pietarillekin sanotaan Matt. 26:73 "kielimurteesikin ilmaisee sinut".

On olemassa muitakin aikalaistekstejä, joissa kuvataan Galilean murretta.
Eikä arvostavasti.
Vaan pilkaten ja halveksien huolimatonta, löysää ääntämystä jossa jotkut vokaalit ja konsonantit eivät artikuloidu selkeästi, niellään kokonaan pois ja jotkut sanat lausutaan eri tavalla.
Jopa esitetään etteivät galilealaiset saisi puhua temppelissä, koska väärin lausuessaan loukkaavat Jumalaa.

Jota vasten evankeliumeiden lukuisat maininnat Jeesuksesta opettamassa temppelissä saavat radikaalimpaa vivahdetta. Eipä antanut senkään paheksunnan hiljentää itseään.

Saattoihan sanataitava kaiken kielellisyyden luoja tietenkin vaihtaa ulosantinsa muotoa läänistä toiseen liikkuessaan, mutta toisaalta tällä ylenkatsottujen ystävällä oli kyllä tapana muissakin asioissa samaistua halveksittujen joukkoihin, joten olisiko vaihtanut vallan kieleen vain valtaapitäviä miellyttääkseen?

Jos näin oli, selittääkö osiltaan hienostunutta jerusalemilaista aksenttia artikuloivan pappis eliitin kyvyttömyyttä ottaa vastaan tätä pahamaineisesta Galileasta putkahtanutta miestä, joka väänsi sitä korviasärkevän löperöä takamaan murretta, joka teki kaiken sanottavan kuulostamaan vitsiltä?
Eikö galilealaisen puhuma sanoma kuulostanut uskottavalta paikallismurteeseen kohdistuvien ennakkoluulojen takia? Oliko kömpelö maalaisaksentti yksi niistä ansoista, johon itseään parempina pitävät lankesivat?

Mitäs tästä voi oppia?

Ainakin että olisi hyvä kuunnella enemmän sanoman sisältöä kuin tapaa jolla se esitetään.

Meilläkin kun uskovaispiireihin on vakiintunut tietynlainen ilmaisutapaa, saarnanuottia, sanastoa, fraaseja ja kliseitä jolla hengellisistä asioista puhutaan, kirjoitetaan ja opetetaan.
Mutta entä jos joku puhuu/kirjoittaa eri nuotilla ja toisenlaisilla sanoilla, ymmärretäänkö edes asiaa jos se ilmaistaan totutusta poikkeavalla tavalla vai torjutaanko suorilta käsiltä ”kun kuulostaa jotenkin väärältä”?

Tai toisinpäin; meneekö vääräkin oikeasta jos vain oikeilla fraaseilla ja fontilla esitetään?
Hitlerinkin esittämä sanoma upposi moniin kristittyihin uskoviinkin kuin häkä päähän kun käytti hartaussaarnoista ja rukouksista tuttua sanastoa ja paatosta ja sillä keinoin laukaisi kuulijoissa ylevältä ja turvalliselta tuntuvan tunnereaktion.

Niin että Jeesuksessa kaikki näyttää haastavan ennakkoluulojen ja kapeakatseisten tottumusten boksista ulos ja tarkastamaan asioita todellisen sisällön eikä ulkoisen muodon mukaan.

Jos oikein kiinnostaa galilean puheenparsi, niin tuolla voi perehtyä:  https://www.aramaic.rocks/2021/06/what-is-galilean-aramaic.html?fbclid=IwAR2_zcbZ_0H8T-IGIJz92YxO3y13CzUlJRon2Oz5UTFE6mc4vhY5nlI6QJA

-Ulla Rautiainen-

Galilealaisuudesta

Joh.7:41 "Ei suinkaan Kristus tule Galileasta?”
Joh. 7:52 "Oletko sinäkin Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta nouse profeettaa."

Miksei Kristus voisi olla galilealainen ja miksei sieltä voisi nousta profeettaa – olihan se kalan nielaisema Joona Amittain poikakin Gat-Heferistä joka oli Galileaa, Nasaretin naapuria sanoo 2.Kun. 14:25.
Ja ”Oletko sinäkin Galileasta?” kuulostaa tuossa yhteydessä ivailulta.
Mistä on kysymys?

Koska tuossa vaiheessa Galilealla oli synkänpaha maine; se oli kaikenkarvaisten rosvojen ja kapinaliikehdintöjen keskuspesäke. Itse asiassa sanaa ”galilealainen” käytettiin synonyyminä kapinoitseville rosvoryökäleille.

Joita velloi laumoittain Galilean rotkojen ja luolien piilopaikoista hyökkäilemässä. Roomalaiset kutsuivat heitä nimellä ”lestes” rosvo. Sama sana kuin ristinryövärit - jotka todennäköisesti olivatkin sen yhden kapinajohtaja Barabbaksen joukkoja.
Itse kutsuivat itseään Jumalan tuomion edustajiksi ja jotkut johtajiaan messiaiksi.

Galilealaiset ylipäänsä olivat siis maineeltaan rosvoihin rinnastettavia takapajuisia jääräjäkkäröitä, jotka eivät taipuneet vallalla olevaan järjestykseen ja josta vähän väliä sikisi kaikenkarvaisia levottomuuksia lietsovia omatekoisia messiaita ja kuninkaaksijulistautujia.

Juudean kaupunkilaiseliitti puhui ivallisesti galilealaisista ”maan rahvaana” Am HaArez tarkoittaen oppimatonta, jumalatonta väkeä, joka ei noudata tunnollisesti lakia (vertaa Joh. 7:49 ”Mutta tuo kansa, joka ei lakia tunne, on kirottu"). Galilealaiset jopa koettiin vähän eri kansaksi. Mishna väittääkin, että galilealaisilla oli eri säännöt ja tavat kuin muilla juutalaisilla.

Edes Hashmonitkaan – makkabealaissodasta roomalaismiehitykseen asti hallinneet pappiskuninkaat - eivät onnistuneet tekemään galilealaisista Juudeaan luomansa temppelivaltion täysiä alamaisia, saati sitten roomalaispakanat.
Mikä tietenkin johti valtaapitävien vastaiskuihin galilealaisten kurissa pitämiseksi. Josefus sanookin galilealaisten olevan ”sotaan tottuneita jo lapsuudesta lähtien”.

Herodes Suurikin (se Betlehemin lastensurmaaja) pääsi valtaan puhdistamalla Rooman hyväksi Galileaa tulella ja verellä rosvojoukoista ja tappamalla messiaaksi julistautuneen rosvopäällikkö Hiskian - jonka Sepforiksen kaupungin asevarastoon murtautunut pojanpoika Juudas Galilealainen mainitaan Raamatussakin.
Ap. teot 5:37 ”Hänen jälkeensä nousi Juudas, galilealainen, verollepanon päivinä ja vietteli kansaa luopumaan puolellensa; hänkin hukkui, ja kaikki, jotka olivat suostuneet häneen, hajotettiin.”

Näillä kapinallisilla oli tapana käyttää temppelijuhlien väentungoksia salamurhiin ja yrityksiin käynnistää kansannousuja Roomaa tai pappisvaltaa tai molempia vastaan. Ne yritykset yleensä päättyivät verilöylyyn, jossa syyllisiä ja syyttömiä ei eroteltu, kuten Luuk. 13:1 eräästä sellaisesta on mainintaa: ”kertoivat hänelle niistä galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa vereen.”
Tähän taustaan voi miettiä tarkoittiko Jeesus Luuk.19:46 syytöksellään: "'Minun huoneeni on oleva rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan" - ei vain pappien harjoittamaa kaupankäyntiä, vaan kapinallisten joukkojen tapaa käyttää temppeliä omiin tarkoituksiinsa? Tässähän ”ryövärit” on juuri tuo ”lestes” sana.

Roomalaismiehityksen lisäksi galilealaiset siis vastustivat myös temppelipapistoa. Sen ajan kirjallisuudesta löytyy galilealaisia halveksumassa pappien tuhlailevaa elämäntapaa, köyhien riistämistä ja häpeällistä yhteistoimintaa roomalaisten kanssa ja toisaalta juudealaisten valituksia galilealaisten laiskuudesta temppelimaksujen, kymmenyksten ja uhrien suorittamisesta ajallaan, välinpitämättömyydestä temppelin rituaaleja kohtaa ja haluttomuudesta edes käymään temppelissä.

Tätä taustaa tuntevalle Luukas 2:41 ”Ja hänen (Jeesuksen) vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille” on tarkoituksellinen huomautus.
Että nämä eivät olleet niitä galilealaisia joilla säännöllinen osallistuminen temppelijuhliin oli leväperäisempää.

Tällainen oli siis se toimintaympäristö, jossa Jeesus pääosin vaikutti ja joka leimasi hänen persoonaansa kun hänestä arviota tehtiin.

Kertoo mitä? Ettei Jumalalta saadun kutsumuksen toteuttamiseen tarvitse hankkiutua maailman keskuspaikkoihin eikä hyvämaineisiin ja kunnioitettuihin piireihin.
Jeesus tuskin – juutalaisten piirissä pysyessään - olisi voinut pahempaa miljöötä ja epäilyttävämpiä lähtökohtia valita, mutta ajatelkaahan minkä vaikutuksen silti onnistui tekemään!

-Ulla Rautiainen-