Maailmalla useampien kansojen keskuudessa kerrotaan ikivanhaa kansantarinaa kahdesta veljeksestä ja veljesvihasta, joka päättyy toisen surmaan. Tarinasta on hieman erilaisia versioita mutta yhteistä materiaalia on suunnilleen tämä: on kaksi veljestä, toinen peltomies, toinen karjankasvattaja. Karjankasvattaja vihastuu veljeensä, koska tämä omii maat pelloiksensa eikä eläimille jää tilaa laiduntaa. Viljelijä taas vihastuu kun paimen-veljensä päästää elukkansa hänen pelloillensa laiduntamaan ja kasvustoa tuhoamaan. Riita äityy niin pahaksi että toinen veli tappaa toisen.
Kainin ja Abelin tarina niin kuin se vähemmillä yksityiskohdilla ja muutamilla lisäyksillä 1. Moos. 4. luvussa kerrotaan.
Raamattu ei paljasta, mistä ensimmäisen veljesparin vihanpito sai alkunsa. Sanotaan vain että toinen oli lampuri ja toinen peltomies. Siitä voi tehdä vaikkapa edelläkuvattuja päätelmiä vallinneeesta tilanteesta ja taustatapahtumista jotka johtivat traagiseen loppuratkaisuun.
Joka tosin tuntuu vähän oudolta: oltiinhan vielä maailman alkuajoissa, jolloin väestömäärä rajoittui yhteen perheeseen niin että olisi luullut lääniä kummallekin riittävän.
Mutta eiväthän aluekiistat myöhemminkään aina järkisyissä pitäydy.
Raamatussa varsinaiseksi murhan syyksi osoitetaan uhraamisepisodi. Oliko se ainut syy, vai viimeinen pisara yliläikkymään jo valmiiksi tulehtuneisiin väleihin? Molemmat miehet tuovat omat uhrinsa Herralle lahjaksi, Abel lampaistansa ja Kain peltonsa tuotoksista ”maan hedelmistä”. Herra ei suhtaudu uhreihin tasapuolisesti, vaan suosii Abelin lahjaa jättäen Kainin lahjan huomiotta.
Miksi?
Siitä on tehty kaikenlaisia teologisia selityksiä.
Kuten että Kain ei noudattanut Jumalan antamia uhraamisohjeita, tai että oman työn tuotokset tai veretön uhri eivät olleet Jumalalle kelvollisia lahjoja tai että Kain ei muuten vaan ollut luonteeltaan ja elämäntavoiltaan kunnollinen jne...
Raamattu antaa niin lyhytsanaisen vähän johtolankoja tähän maailman ensimmäiseen murhamysteeriin että sen motiiveja Sherlockinkin olisi vaikea varmasti sanella. Voi vain tehdä arvioita niukkojen vihjeiden perusteella.
Sanotaan se, että Kain vihastui, koska Jumala suosi Abelia uhraamisasiassa.
No, kyllähän se tympii, jos joutuu itse Jumalan hylkimäksi.
Olisiko Jumala tehnyt niin?
Ja jos, niin mitä siinä oli taustalla?
Yksi mahdollisuus on että Jumala ei ollut se, joka aloitti siinä perheessä jälkeläisten epätasa-arvoisen kohtelun.
Jotkut raamattua alkukielellä lukevat ovat selittäneet että Kainia synnyttävän Eevan lauahdus: "קניתי אישׁ את יהוה” joka suomalaisessa Raamatussa on käännetty ”Minä olen saanut pojan Herran avulla" sanatarkasti pitäisikin kääntää: ”Minä olen saanut miehen, JHVH”.
Eli olen synnyttänyt Jumalan.
Että olisiko niin, että vanhemmat luulivat annetun messiaslupauksen toteutuvan jo tässä heidän ensimmäisessä lapsessansa niin että tämä ensisyntyinen olisi se luvattu Jumalan inkarnaatio maan päälle.
Jos niin oli, niin voi kuvitella, miten sitä lasta kasvatettiin.
Uskomaan omaan jumaluuteensa ja tärkeyteensä niin että tuliko suuruudenhulluksi?
Ehkä siksi hänestä tuli peltomies: maat annettiin hänen haltuunsa, eli hänestä tehtiin maailman omistaja, jolta veljen oli anottava lupaa missä omaa elantoaan sai harjoittaa.
Siinä voisi olla syytä, miksi Jumala toimi uhraamistilanteessa niin kuin toimi.
Ei syrjiäkseen eikä suosiakseen vaan tasatakseen vinoutuneita suhteita.
Palauttaakseen itsestään liikoja luulevan miehen takaisin tavalliseksi ihmiseksi ja nostaakseen puolestaan ehkä vähemmälle arvolle syrjityn veljen statusta.
Vähän sama juttu kuin paljon myöhemmin Elian kanssa Karmel-vuorella, jossa myös oli kaksi alttaria, mutta vain toiselle Jumalan tuli lankesi.
Siinä näytettiin kuka oli Jumalan asialla. Tässäkö näytettiin kuka ei ollut?
Sellainen nolaus itseään Valittuna pitävälle pistäisi kyllä vihaksi.
Ihminen, joka on tottunut pitämään itseään ensisijalla, ei helpolla luovu asemastaan ja etuuksistaan.
Ei Kain kuitenkaan mikään parantumaton psykopaatti ollut. Aluksi äpistyessään ettei ollut veljensä vartija hän lopulta tuntee murskaavaa syyllisyyttä: "Syyllisyyteni on suurempi, kuin että sen kantaa voisin.”
Olisiko lausahdus myös lopultakin järkiintyneen miehen tunnustus, ettei hänestä messiaaksi ole? Ei edes omaa syntiään sovittamaan saati koko maailman.
Tarina saa jollain tavoin onnellisen lopun: Herra panee Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaisi, tappaisi häntä.
Tämä Kainin merkki on yksi Raamatun väärinymmärretyimpiä kohtia. Kansan suussa siitä on tullut synonyymi häpeämerkille, jonka tarkoitus on paljastaa rikollinen muulle väelle. Raamatun mukaan kysymys on kuitenkin suojamerkistä: siitä ette tapaus oli jo käsitelty eikä siihen enää kukaan saisi puuttua.
Kiinnostava yksityiskohta Kainin merkistä on, että sanotaan vanhimmassa hepreassa ”merkki” TAV kirjoitettu ristinmuotoisella kuviolla. Jos niin, niin tavallaan Kainista kuitenkin tuli, jos ei nyt itse messias, niin ainakin messiaan merkin kantaja ja niinollen messiaan armon lihaksi tullut esikuva.
Näistä veljeksistä kummastakaan ei tullut messiaanisen sukulinjan aloittajaa. Vasta Aadamin kolmas poika Set oli se, josta lihaksi tulevan Jumalan sukulinja juohtui.
Ehkä vanhempienkin oli ensin opittava, ettei kannata lapsiinsa suhteettoman suuria odotuksia asettaa.
PS:
Tähän kirjoitukseen inspiraatio syntyi, kun yöllä näin näinkin eeppistä unta: olin jossain korkealla parvekkeella, edessä ja alhaalla avautui panoraama-esityksenä kuin elokuvassa näkymä maailmanajan alkuajoille katsomaan ensimmäisen ihmisparin ensimmäisten jälkeläisten touhuja.
Kainin ja Abelin tarina niin kuin se vähemmillä yksityiskohdilla ja muutamilla lisäyksillä 1. Moos. 4. luvussa kerrotaan.
Raamattu ei paljasta, mistä ensimmäisen veljesparin vihanpito sai alkunsa. Sanotaan vain että toinen oli lampuri ja toinen peltomies. Siitä voi tehdä vaikkapa edelläkuvattuja päätelmiä vallinneeesta tilanteesta ja taustatapahtumista jotka johtivat traagiseen loppuratkaisuun.
Joka tosin tuntuu vähän oudolta: oltiinhan vielä maailman alkuajoissa, jolloin väestömäärä rajoittui yhteen perheeseen niin että olisi luullut lääniä kummallekin riittävän.
Mutta eiväthän aluekiistat myöhemminkään aina järkisyissä pitäydy.
Raamatussa varsinaiseksi murhan syyksi osoitetaan uhraamisepisodi. Oliko se ainut syy, vai viimeinen pisara yliläikkymään jo valmiiksi tulehtuneisiin väleihin? Molemmat miehet tuovat omat uhrinsa Herralle lahjaksi, Abel lampaistansa ja Kain peltonsa tuotoksista ”maan hedelmistä”. Herra ei suhtaudu uhreihin tasapuolisesti, vaan suosii Abelin lahjaa jättäen Kainin lahjan huomiotta.
Miksi?
Siitä on tehty kaikenlaisia teologisia selityksiä.
Kuten että Kain ei noudattanut Jumalan antamia uhraamisohjeita, tai että oman työn tuotokset tai veretön uhri eivät olleet Jumalalle kelvollisia lahjoja tai että Kain ei muuten vaan ollut luonteeltaan ja elämäntavoiltaan kunnollinen jne...
Raamattu antaa niin lyhytsanaisen vähän johtolankoja tähän maailman ensimmäiseen murhamysteeriin että sen motiiveja Sherlockinkin olisi vaikea varmasti sanella. Voi vain tehdä arvioita niukkojen vihjeiden perusteella.
Sanotaan se, että Kain vihastui, koska Jumala suosi Abelia uhraamisasiassa.
No, kyllähän se tympii, jos joutuu itse Jumalan hylkimäksi.
Olisiko Jumala tehnyt niin?
Ja jos, niin mitä siinä oli taustalla?
Yksi mahdollisuus on että Jumala ei ollut se, joka aloitti siinä perheessä jälkeläisten epätasa-arvoisen kohtelun.
Jotkut raamattua alkukielellä lukevat ovat selittäneet että Kainia synnyttävän Eevan lauahdus: "קניתי אישׁ את יהוה” joka suomalaisessa Raamatussa on käännetty ”Minä olen saanut pojan Herran avulla" sanatarkasti pitäisikin kääntää: ”Minä olen saanut miehen, JHVH”.
Eli olen synnyttänyt Jumalan.
Että olisiko niin, että vanhemmat luulivat annetun messiaslupauksen toteutuvan jo tässä heidän ensimmäisessä lapsessansa niin että tämä ensisyntyinen olisi se luvattu Jumalan inkarnaatio maan päälle.
Jos niin oli, niin voi kuvitella, miten sitä lasta kasvatettiin.
Uskomaan omaan jumaluuteensa ja tärkeyteensä niin että tuliko suuruudenhulluksi?
Ehkä siksi hänestä tuli peltomies: maat annettiin hänen haltuunsa, eli hänestä tehtiin maailman omistaja, jolta veljen oli anottava lupaa missä omaa elantoaan sai harjoittaa.
Siinä voisi olla syytä, miksi Jumala toimi uhraamistilanteessa niin kuin toimi.
Ei syrjiäkseen eikä suosiakseen vaan tasatakseen vinoutuneita suhteita.
Palauttaakseen itsestään liikoja luulevan miehen takaisin tavalliseksi ihmiseksi ja nostaakseen puolestaan ehkä vähemmälle arvolle syrjityn veljen statusta.
Vähän sama juttu kuin paljon myöhemmin Elian kanssa Karmel-vuorella, jossa myös oli kaksi alttaria, mutta vain toiselle Jumalan tuli lankesi.
Siinä näytettiin kuka oli Jumalan asialla. Tässäkö näytettiin kuka ei ollut?
Sellainen nolaus itseään Valittuna pitävälle pistäisi kyllä vihaksi.
Ihminen, joka on tottunut pitämään itseään ensisijalla, ei helpolla luovu asemastaan ja etuuksistaan.
Ei Kain kuitenkaan mikään parantumaton psykopaatti ollut. Aluksi äpistyessään ettei ollut veljensä vartija hän lopulta tuntee murskaavaa syyllisyyttä: "Syyllisyyteni on suurempi, kuin että sen kantaa voisin.”
Olisiko lausahdus myös lopultakin järkiintyneen miehen tunnustus, ettei hänestä messiaaksi ole? Ei edes omaa syntiään sovittamaan saati koko maailman.
Tarina saa jollain tavoin onnellisen lopun: Herra panee Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaisi, tappaisi häntä.
Tämä Kainin merkki on yksi Raamatun väärinymmärretyimpiä kohtia. Kansan suussa siitä on tullut synonyymi häpeämerkille, jonka tarkoitus on paljastaa rikollinen muulle väelle. Raamatun mukaan kysymys on kuitenkin suojamerkistä: siitä ette tapaus oli jo käsitelty eikä siihen enää kukaan saisi puuttua.
Kiinnostava yksityiskohta Kainin merkistä on, että sanotaan vanhimmassa hepreassa ”merkki” TAV kirjoitettu ristinmuotoisella kuviolla. Jos niin, niin tavallaan Kainista kuitenkin tuli, jos ei nyt itse messias, niin ainakin messiaan merkin kantaja ja niinollen messiaan armon lihaksi tullut esikuva.
Näistä veljeksistä kummastakaan ei tullut messiaanisen sukulinjan aloittajaa. Vasta Aadamin kolmas poika Set oli se, josta lihaksi tulevan Jumalan sukulinja juohtui.
Ehkä vanhempienkin oli ensin opittava, ettei kannata lapsiinsa suhteettoman suuria odotuksia asettaa.
PS:
Tähän kirjoitukseen inspiraatio syntyi, kun yöllä näin näinkin eeppistä unta: olin jossain korkealla parvekkeella, edessä ja alhaalla avautui panoraama-esityksenä kuin elokuvassa näkymä maailmanajan alkuajoille katsomaan ensimmäisen ihmisparin ensimmäisten jälkeläisten touhuja.
Siinä parvekkeella takanani seisoi myös Jeesus!!!! (loistavan valkoinen vaate ja sysimustat hiukset) osoittelemassa kädellään mihin kohtiin alhaalla näkyvistä tapahtumista minun pitäisi huomiotani kiinnittää. En kyllä herättyäni muistanut paljoa yksityiskohtia saati vastauksia niihin kiinnostaviin kysymyksiin, joita Genesiksen kertomat tapahtumat ainakin uteliaammalle ihmiselle tuottaa. Antoipahan vain inspistä ruveta arvailemaan mitä siellä oikeastaan tapahtui ja miksi....
-Ulla Rautiainen-
-Ulla Rautiainen-
