torstai 18. kesäkuuta 2020

Rauta rautaa hioo...


Arvokkaita aarteita on kaverit, jotka tietää enemmän kuin minä.

Opin että se Sananlaskujen kirjan kohta ”Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo” (Sananl. 27:17) on monesti suomalaisilla väärinpäin ymmärrettynä.

Muistan monta opetusta tästä silleen että verrataan kuinka meren rannalla kivet aallokossa hiotuvat samankaltaisen pyöreiksi ja että silleen ihmisetkin toisistaan hioo luonteen kulmia loivemmiksi.

Kuitenkin tuo hiomiseksi käännetty heprean verbi ”chadad” on ennemminkin ”olla terävä, terottaa”. (Englanninkielisessäkin Raamatussa käytetään sanaa ”sharpeneth”.)

Lienee suomalainen kulttuuriluonne tässä sanantulkinnassa saanut vallan. Sen sijaan että hionnassa olisi ajateltu vaikkapa miekan hiomista teräväksi on aatos rientänyt tylsyttämiseen, pyöristämiseen ja loiventamiseen. Vaikka senkaltaisella hiomisella hepreassa on eri sana: ”marat”.

Tässä nyt taitaa näkyä miten eri tavoin eri kulttuureissa ihmisten yhteiselon vaikutus koetaan.

Suomalainen yhteisöllisyys ymmärtää että erakkoihmiset ovat äkkivääriä, mutta sosiaalisuus vaatii sopeutumista, kompromissejä, mukautumista. Että tärkeämpää on tulla toimeen toisten kanssa kuin olla oikeassa eikä ainakaan liian joukosta erottuvan (ja ärsyttävän) persoonallinen saa olla.

Syntyy näkymättömyyskulttuuria,”sen on paras olla, joka parhaiten on piilossa”. Lopputulokseksi tulee hajuttomuus, mauttomuus ja tapetinkuvioksi muuttuminen. Valju persoonattomuus, jonka sopuisuus ei millään tavalla ketään ärsytä, mutta josta ei oikein mitään kukaan saakaan.

Chadad-hiominen/teroittaminen ihmisten kesken oisko ajatus niin että liian suuressa yksinäisyydessä persoonallisuus katoaa kun ei ole ketään kelle olla mitään. Mutta (varsinkin) jos löytää oikeanlaisia ihmisiä niin näiden antama informaatio, opetus, tuki, inspiraatio ja esimerkki teroittaa ajatusta, luonnetta ja mielenlaatua uusille urille, yllyttää korkeampaan lentoon ja haastaa rohkeampaan olemiseen niin että persoonasta ja elämästä tulee täsmennetympää ja uniikimpaa.

Niin kuin nytkin tältä Raamattua itseäni paremmin osaavalta kaveriltani sain tämän infopalasen tästä heprean sanasta ja siitä ajatus juohtui näihin mietelmiin, joita en muuten yksinäisenä itsenäni olisi osannut ruveta ajattelemaan lainkaan ja niin sekä raamatunymmärrykseni että itseni ymmärtäminen taas terävöytyi hieman.


-Ulla Rautiainen-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti