Kaksi Messiaan merkkiä

UT:n aikaisilla juutalaisilla oli ongelma; KUINKA TUNNISTAA MESSIAS?

VT:ssa on annettu monia yksityiskohtia jotka osoittavat Messiaaseen, missä ja milloin syntyisi, mitä tekisi jne…
Muista sen aikaisista juutalaisista kirjoituksista näkee, mitä he VT:ssa annettujen vihjeiden perusteella ymmärsivät ns. Messiaan merkeiksi.

Messiaan merkkejä, eli siis ihmeitä, joita vain oikea Messias kykenisi tekemään, oli useita, esim. spitaalisen ja ramman parantaminen.

Jeesus paransi useita tällaisia.

Luukas 5 luvussa kerrotaan kaksi tapausta.

Siihen aikaan spitaaliin ei ollut parannuskeinoa ja se johti aina hyvin tuskalliseen kuolemaan.
3Moos. luvut 13-14 on spitaalitautia koskeva laki. Siitä näkee minkälaista oli siihen sairastuneen tilanne:
"Spitaalitautia sairastavan tulee käyttää repaleisia vaatteita, pitää hiuksensa hajallaan ja kasvojensa alaosa peitettynä sekä huutaa: 'Saastainen, saastainen!' … Hänen on asuttava erillään leirin ulkopuolella.”
Spitaaliset oli eristetty yhteiskunnan ulkopuolelle, eli sairastuminen oli sosiaalinen kuolema.
Eristettynä myöskin Jumalasta, koska synnit sai anteeksi uhraamalla temppelissä ja kun ei temppeliin päässyt, ei syntejäkään saanut anteeksi.
Saastaisuus ei siis ollut vain fyysistä vaan hengellistäkin.

Luukkaan kertomassa tapauksessa Jeesusta lähestyvä spitaalinen otti ison riskin.
Luukas sanoo: ”yltä päältä spitaalin saastuttama” eli hän oli jo taudin loppuvaiheessa, kuolemaa lähellä.
Ehkä hän ajatteli ettei ollut enää menetettävää.
Hän tuli ihmisten ilmoille eristyksestä.
Hänet olisi voitu kivittää sen takia.
Ehkä hän ajatteli: Jeesus joko parantaa hänet tai hänet kivitetään kuoliaaksi.
Se oli kaikki tai ei mitään ratkaisu. Paluuta ei enää olisi.

Spitaaliseen ei saanut missään tapauksessa koskea tai koskija saastui itsekin ja joutui karanteeniin ja suorittamaan puhdistumistoimenpiteitä.
Jeesus ojensi kätensä ja kosketti.
Olisihan Hän voinut parantaa pelkästään sanomalla sanan. Kaukoparansihan hän muitakin, mutta nyt Hän kosketti.
Ihme tapahtui: spitaalinen parantui eli saastainen tuli puhtaaksi eikä toisinpäin.
Jeesuksen puhtaus siirtyi sairaaseen, mutta sairaan saastaisuus ei siirtynyt Jeesukseen.

Jeesus sanoi ex-spitaaliselle: "Mene, näytä itsesi papille, ja uhraa puhdistumisestasi, niinkuin Mooses on säätänyt, todistukseksi heille".
Tämä on merkittävää!
Spitaalisen parantaminenhan tiedettiin yhdeksi Messiaan merkiksi.

Ei ole yhtään dokumentoitua tapausta, ei Raamatussa eikä Raamatun ulkopuolella että siihen mennessä kukaan koskaan olisi onnistunut parantamaan spitaalista.

VT:ssa on kaksi parantunutta; 4.Moos. 12 luvussa Mooseksen sisko Mirjam ja 2.Kun. 5 luvussa Naeman, Aramin kuninkaan sotapäällikkö. Kummankaan parantumisessa ei kukaan ihminen ollut osallisena. Mirjam parani eristyksissä yksikseen ja Naeman parani kun sukelsi Jordaniin seitsemän kertaa.

Siksi Elisa, jonka luo Naeman tuli apua hakemaan ei edes suostunut tapaamaan häntä eikä ottamaan lahjaa vastaan. Elisa tiesi ettei ollut Messias eikä siksi olisi voinut tätä Messiaan merkkiä suorittaa. Parantuminen piti tapahtua tavalla, ettei se näyttäisi kenenkään ihmisen tekemältä.

3Moos. 14 luvussa on ohje kuinka parantuneen puhdistautumisseremonia toimitetaan. Kannattaa lukea niin tajuaa jutun jujun. Rituaali on suorastaan naurettavan monimutkainen ja kestää kahdeksan päivää.
Sitä ei varmaan milloinkaan oltu tehty.
Mirjamin tapauksessa ei mainita että olisi tehty ja Naeman ei ollut israelilainen, joten tuskin katsoi tarpeelliseksi noudattaa israelilaisten lakia.

Siksi Jeesus käski ex-spitaalista mennä temppeliin, näyttäytymään papeille ja vaatimaan rituaalia jota ei ikinä ennen oltu tehty. Viesti heille että nyt vihdoinkin vuosisataisten odotusten jälkeen Messias on täällä.

Siksi rituaali on niin mutkikas. Että kun sitä lopulta aletaan suorittamaan ei jäisi huomaamatta. Siksi puhdistettavan piti ”mennä leiriin; asukoon kuitenkin ulkona teltastansa seitsemän päivää”. Piti olla asutusalueella, mutta asunnon ulkopuolella kaikkien näkyvissä se seitsemän päivää.
Että mahdollisimman moni huomaisi.

Huomiota tulikin.
Heti tämän jälkeen Luukas kertoo että fariseuksia ja lainopettajia tuli kaikista Galilean ja Juudean kylistä ja Jerusalemista Jeesusta kuulemaan.
Uskonnollisilla johtajilla oli suurta kiinnostusta Jeesukseen eikä ollut sattumaa että tulivat heti sen spitaalitapauksen jälkeen.
Toisen temppelin aikaan oli erityisiä tarkkailijoita ottamassa selvää henkilöistä, jotka väittivät olevansa Messiaita ja raportoimaan sanhedrimille – suurelle neuvostolle.

Siihen kuului kaksi vaihetta; ensin katsoa ja kuunnella muttei sanoa tutkittavalle mitään, toisessa vaiheessa tehtiin kysymyksiä.
Luukas kertoo, että fariseukset ja kirjanoppineet toimivat tässä juuri näin. Tässä kohdassa he eivät vielä puhu suoraan Jeesukselle, vaikka Jeesus puhuu heille. Se tulee sitten myöhemmin. Tässä vasta tarkkaillaan.
Jeesus on juonessa mukana ja antaakin totisesti tarkkailijoille jotain kerrottavaa. Hän tekee toisen ”Messiaan merkin”. Parantaa ramman eli halvatun.

Ensin Jeesus kuitenkin sanoo halvatulle: ”Sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut".
Ne eivät ole mitä tahansa sanoja, vaan juuri ne spesiaalit, jotka pappi lausui syntiuhrin ja polttouhrin jälkeen. Sanat tulevat 3Moos. 6:7 jossa hepreaksi sanotaan, että Jumala antaa anteeksi.
Ei siis ihme, että he alkoivat ajatella ja sanoa toisilleen: "Kuka tämä on, joka puhuu Jumalan pilkkaa? Kuka voi antaa syntejä anteeksi, paitsi Jumala yksin?"
Ymmärsivät, että niillä sanoilla Jeesus sanoi olevansa Jumala.

Jeesus ei lopeta vielä tähän. Hän osoittaa jumaluuttansa sillä että tietää tarkkailijoiden ajatuksetkin. ”Jeesus tiesi heidän ajatuksensa, vastasi hän ja sanoi heille: "Mitä te ajattelette sydämessänne?”
Sitten hän tekee heille suoran kysymyksen: ”Kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut', vai sanoa: 'Nouse ja käy'?”
Fariseukset ja kirjanoppineet kuitenkin pysyvät ennaltapäätetyn tarkkailijan roolissaan eivätkä lähde keskustelemaan Jeesuksen kanssa.
Niinpä Jeesus vastaa itse heille: ”Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi…"

Sitten Jeesus havainnollistaa syntien anteeksiantamis valtuutensa parantamalla halvatun.
Kansa riemuitsee ja pelkoa täynnä he sanoivat: "Me olemme tänään nähneet ihmeellisiä".
Pelko tuli siitä että tajusivat nähneensä Messiaan.

Tarkkailijat veivät sanhedrinille raportin tapahtuneesta.
On 3 vaihtoehtoa: tämä mies on hullu, valehtelija tai tosi Jumala.
He eivät valinneet vaihtoehtoa ”tosi Jumala”.

Myöhemmin 132-135 jKr juutalaiset kävivät viimeisen sodan Roomaa vastaan. Kapinajohtajana oli itsensä messiaaksi julistanut Bar Kokhba. Tämän iso osa juutalaisista johtajista hyväksyi messiaaksi, vaikkei tämä täyttänyt yhtään ”messiaan merkkiä”.
Huonostihan tämän antimessiaan johtama sota päättyi, juutalaiset kokivat murskatappion.

Oikein Jeesus siis ennusti: ”Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan.” Joh. 5:43

-Ulla Rautiainen-