Tiedonkaivantaa kutsumuksena

Joskus näen unia joissa Jumala ilmestyy.
Yksi mieleenpainuva oli vuosia sitten josta muistan yksityiskohdat edelleen kirkkaasti. Minkäkö näköinen? Yhdistelmä luotettavaa, turvallista ja helposti lähestyttävää isällisyyttä, soturi joka voittaa kaikki taistelut, kaiken voiman ja vallan omaavaa kuninkuutta jolle vastaansanominen ei ole mahdollisuuksien rajoissa, vanhempi kuin aika ja kulumaton kuin tulevaisuus.

Siinä unessa Jumala sanoi minulle jotain merkityksellistä. Lupaus jostain jota aloin innolla odottaa toteutuvaksi.
Vuodet kuluivat eikä toteutunut.
Pettymys. Oliko koko uni vain aivojen kohinaa ilman ylimaallista ulottuvuutta?

Sitten kirjauduin facebookkiin ja sain kavereita jotka lukevat Raamattua hepreaksi ja julkaisevat tiedonpaloja Raamatun alkukielisistä ilmauksista.
Ja siinä se sitten yhtenä päivänä tuli: se unessa saamani Jumalan lausuma lause, jota olin ajatellut suomalaisesta ajattelutavasta käsin ei ollutkaan sitä mitä se suomalaisessa ajattelutavassa luulisi tarkoittavan, vaan heprealainen sanonta joka tarkoittikin jotain muuta.
Ja se jotain muuta oli semmoista joka olikin toteutunut kirjaimellisesti.
Joten tosi sekin uni oli, oma tulkintani vain virheellinen.

Miksikäs näin harhaanjohtavasti? Miksei Jumala voinut puhua selkosuomea?
Koska tapaukseen sisältyi toinenkin viesti (monesti jumalalliset viestit ovat monikerroksellisia).
Se toinen viesti oli usutus tutkimaan, opiskelemaan, ottamaan selvää asioista.
Että koska Jumala on maailmankaikkeuden korkein äly, niin Jumalan kuvana minunkin olisi suotavaa käyttää älliäni.

Antoi kutsumuksen tiedon hankintaan.
Koska asiat eivät aina ole sitä mitä pintakatsomalla ja ensiolettamalla näyttävät.
Että pitäisi ottaa selvää syistä ja seurauksista, lähtökohdista ja päätepisteistä, asioiden syvemmistä luonteista, laajemmista merkityksistä, yksityiskohdista, liittyvistä seikoista, variaatioista, eriävistä näkökulmista vastapuolelta katsoen jne...
Tietysti Hän voisi kaataa tarvittavat informaatiot päähäni suorana profetiana, mutta ei kuitenkaan niin tee.
Koska en ole niin puhtaasti vastaanottavakykyinen.
Ja koska profetialla ei tule korvata laiskuutta.
Ja koska Hän haluaa minunkin olevan aktiivinen tekijä kutsumuksessani eikä niin että olisin vain mekaaninen robotti ilman omaa osuutta toiminnassa.
Kutsumukseni yksi ulottuvuus on siis penkoa kaikenlaisia tiedonlähteitä, ottaa asioista selvää, järkeillä niistä johtopäätöksiä ja sillä tavoin tutustua Jumalan toimintatapoihin tässä maailmantodellisuudessamme.

Ja jotka tänne asti viitsivät lukea, niin palkkiona kerron vielä tarkemmin miltä Jumala unissani näyttää: vanha mies - ei kuitenkaan vanhuuden heikentämä niin kuin ihmisten vanhuus vaan täydessä miehekkäässä voimassa, pitkät hopeanharmaanvalkeat hiukset, iloa palavat silmät ja silmäkulmissa ne, mitä meillä on naururyppyjä, niin kirkkaina valosuihkuina säkenöiviä säteitä kuin auringonsäteitä että häikäisee katsoa.
Joku muu voi nähdä Jumalan ulkoisen ilmiasun toisennäköisenä.
Näyttäytymiset ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä kaikille samanlaisia.


-Ulla Rautiainen-