Matt 23:12 ”Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan...”
Niin, ne hengellisyyden eri tasot... Ja se kuinka mennään tasolta toiselle kuin portaita nousten. Niin, sitä opetusta...
Sitä suositaan paljonkin tietyissä hengellisissä piireissä.
Jo siihen aikaan kun niissä piireissä harhailin, pisti silmään, että mikä yhteensattuma kuinka nämä kaikki näistä tasoista intoilevat rankkaavat itsensä aina varsin korkealle tasolle. Kukaan ei koskaan tunnusta olevansa alimmalla askelmalla.
Ja kuinka helppo tätä oppia onkaan käyttää kriittisten äänien vaientamiseen; jos olet eri mieltä mistä tahansa asiasta niin sehän johtuu siitä, että olet vielä pyhyyden niin alhaisella tasolla, ettei sinulla ole edellytyksiä ymmärtää korkeampaa oppia. Kunhan nousisit korkeammalle tasolle, niin jo suuremmalla ymmärrykselläsi lakkaisit purnaamasta vastaan.
Taso-oppiin sisältyy myös ”uusi taso – uusi demoni” järkeily. Niin kuin että mitä korkeammalla olet, niin sitä pahemmat demonit saat vainoamaan itseäsi.
Joka sopii kätevänä selityksenä lankeemusten sattuessa. Suureen syntiin sortuminen ei olekaan heikon luonteen syytä niin kuin alemman tason kristityllä, vaan todiste liitelystä niin ylhäisissä pyhyyksissä, ettei sen tason demoneja voikaan vastustaa.
Voihan tietysti olla, että jotkut ovat paremmassa ymmärryksessä ja pitemmällä pyhityksessä, mutta kuinka todennäköistä on, että täältä maavinkkelistä katsoen todella kykenemme oikeinarvioimaan, kuka milläkin tasolla on. Ja varsinkaan tekemään puolueetonta itsearvioita siitä asiasta.
Jumala kun saattaa nähdä, arvioida ja arvostaa ihan eri asioita ja eri tavalla kuin mitä me teemme. Taivaassa todennäköisesti koemme todella suuria yllätyksiä siitä, miten Jumala kenenkin maanpäälliset tekemiset, olemiset ja tasot arvioi.
-Ulla Rautiainen-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti