torstai 6. huhtikuuta 2017

Kollektiivisen ratkaisun ongelma


Olipa kerran maailma, jossa Jumalan pojat (keitä he sitten olivatkin; Jumalan liekehtivien kasvojen edestä alas suistuneita enkeleitä? pyhiä miehiä? uskonnollisia johtajia? itsensä jumaliksi korottaneita valtakuntien ruhtinaita ja kuninkaita? niitä, joilla oli erityisen läheinen suhde Jumalaan, joiden olisi pitänyt tietää, mikä oli sopivaa ja mikä ei?) huomasivat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat.
Kaikki?
Kysyttiinkö näiden tyttärien mieltä vai otettiinko ”parhaiksi katsotut” niin kuin otetaan esine tai älytön eläin omistukseen ja käyttöön?
Eikö yksi vaimo riittänyt yhdelle miehelle paratiisillisen alkumallin mukaisesti, tuliko naisista keräilyesineitä, joita koottiin kokoelmaksi asti?
Ja jäikö tavallisille miehille enää vaimoja lainkaan, jos ”kaikki” ahnehdittiin muutamaan haaremiin?

Tuliko Jumalan pojille (keitä he sitten olivatkin) heidän maallinen valta tai ylimaallisempi alkuperä välineeksi rajattoman seksin saamiseen ihmistyttärien kanssa? Seksistä muutaman etuoikeutetun ylin päämäärä, tavoiteltu maali, tarvehierarkian ylimmäinen, jonka takia keinoja kaihtamatta poljettiin kaikkien muiden oikeudet niin että maa tuli täyteen väkivaltaa?
Keskisormen näyttämistä Jumalalle, pilkkaava osoitus ettei Luoja Jumalan asettamia rajoja eikä kieltoja tarvinnut noudattaa?
Pilata yhdeksi lihaksi tulemisen pyhyys alemmaksi vietiksi.
Taivaallisen asemansa menettäneiden olentojen keino saastuttaa ihmisrotu luonnottomilla nefilijälkeläisillä?
Se maailma katosi vedenpaisumuksen alle.


                                         * * * * * * * * * *

Olipa toisen kerran kaupunki, jonne tuli vieraisille enkeleitä (he olivat oikeita enkeleitä liekehtiväkasvoisen Jumalan edessä) varoittamaan yhtä miestä, Loot-nimistä, Aabrahamin veljenpoikaa perheineen pakenemaan siitä kaupungista (josta oli tullut paljon valitusta Jumalan eteen).
Mitä tehdä, kun kaupunkiin tulee enkeleitä? Olisiko kiinnostusta kysyä jotain Jumalasta? Saada silminnäkijäkuvaus Taivaallisesta Korkeimmasta Hengestä? Onko näillä ehkä viestiä Kaikkivaltiaalta? Opetusta, miten Jumalaa miellytetään?
Kaupungin väki halusi raiskata enkelit.
Saada eksoottista seksiä eksoottisilta vierailta. Ehkä tavallinen jyystäminen tavallisten ihmisten kanssa oli käynyt tylsäksi. Kaikki seksin muodot oli jo kokeiltu, eikä niistä enää virinnyt riittäviä kiksejä. Tässä oli tilaisuus ylimaalliselle ja ennenkokemattomalle erotiikalle.
Mitä jos pelkkä Jumala itsessään ei kiinnosta? Tee siis pyhästä väline eksoottiseen seksiin, Jumalan lähettiläistä seksileluja, luo temppeliprostituutio, pyhäkköportot ja jumalanpalvelushuoneesta bordelli.
Se kaupunki katosi tulen ja tulikiven alle.

                                           * * * * * * * * * *

Joskus maailmassa väkivallan määrä paisuu niin valtavaksi, muuttuu tavallisuudessaan tunnistamattomaksi normaaliudeksi, paisuu poikkeuksesta kollektiiviseksi elämäntavaksi, imeytyy yhteisön rakenteisiin ja käytänteisiin niin perusteellisesti, ettei hyvää ja pahaa ole kykyä enää toisistaan erottaa ja periytyy opittuina tapoina sukupolvelta toiselle joka kierroksella pahemmaksi kertautuen ja tapojaan ympärilleen kuin virustartuntaa levittäen että ainut keino lopettaa paha on eliminoida kerralla koko yhteisö.

Joskus Jumalan asettamien lakien rikkominen menee sellaisten rajojen yli, joista ei enää ole kääntymistä takaisin.
Niin kuin vedenpaisumuksessa, niin kuin Sodomassa ja Gomorrassa.

Niissä maailmoissa oli jo menty sen pisteen ohi, jossa parannuksenteko pahasta olisi ollut vaihtoehto. Sitä ei olisi tapahtunut, vaikka aikaa olisi annettu kuinka paljon. Rajat oli ylitetty liian kauaksi. Kun Jumalan pojaksi korotettu asema tai enkelien vierailu saa ainoaksi reaktioksi suuntautumisen väkivalloin otettavaan seksiin, niin millä muulla enää saisi järkiinsä?

Silloin rajattu, ennenaikaistettu maailmanloppu on ainoa toimiva tapa.
Silti Jumalaa on paljon syytetty tästä ratkaisutavasta.
Ei kai nyt kokonaista ihmisyhteisöä saisi kertalaakilla poispyyhkäistä?

Ihmisille ei sellaiset ongelmanratkaisut tietenkään ole luvallisia (vaikka niin kyllä on tehty), mutta Jumala onkin eri juttu.
Koska Jumala on jumala. Säätäjä ja Toteuttaja, Aloittaja ja Lopettaja.

Maailmanaikahan on jokatapauksessa suunniteltu rajalliseksi. Henkilökohtaisesti jokaiselle yksilölle ja maanlaajuisesti koko maapallolle. Loppu tulee aina ennemmin tai myöhemmin. Jollekin yhteisölle ennenaikaistettu maailmanloppu on vain se ennenaikaistettu, joka on tulossa kaikille muillekin myöhemmässä ajassa.

Sitäpaitsi Jumalalle ei varsinaisesti kuolleita siinä mielessä kuin meille oikeastaan ole. Jumalalle on vain sieluja, jotka vielä ovat ruumiiden sisällä ja sieluja, jotka ovat poistuneet ruumiiden sisältä ja kaikki ne ovat hänelle yhtä olemassaolevia ja eläviä. (Vähän siihen tapaan kuin Terry Pratchettin kirjojen Kuolemalle.) Ja kun poistaa sielun ruumiin sisältä, saa paremmin sen ihmisen huomion.

Eikä Jumala ihan mitä tahansa siedä. Jumalan armollisuus ei ole asia, jonka varjolla voi vetää Jumalaa nenästä ja välttää rangaistukset. Vaatimus, että ihmiskunnalla olisi oikeus mielivaltaiseen pahantekoon ilman että Jumalalla on siihen nokan koputtamista, on erittäin typerää röyhkeyttä.

                                               * * * * * * * * * *

Olipa vielä kolmannenkin kerran maailma, jonne liekehtiväkasvoinen (kirkastusvuorella sellaisena näyttäytynyt) Jumalan Poika teki vierailun. Ihmiskunta riisui hänet alasti, pahoinpiteli, häpäisi ja löi ristille kuolemaan. Kun hän nousi haudasta, entinen järjestys päättyi, alkoi uusi maailmanaika, mutta kyllä sillekin vielä loppunsa tulee, niin kuin Ilmestyskirjassa luvataan. Sitä odotellessa olisi hyvä harkita tarkoin, miten hänet ottaa vastaan, kun hän ihmissielua lähestyy.


-Ulla Rautiainen-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti