Betanialainen skandaali

Luuk.10:38-42 kerrotaan tarina Martasta ja Mariasta. Tarina menee näin: Jeesus tulee kylään Martan ja Marian kotiin. Martta alkaa puuhata monissa palvelutoimissa, Maria istahtaa Jeesuksen jalkojen juureen kuuntelemaan vieraan puheita. Martta sanoo Jeesukselle: ”Herra, eikö sinulle merkitse mitään se, että sisareni on jättänyt minut yksin huolehtimaan palvelemisesta? Käske hänen siksi ryhtyä auttamaan minua.” Jeesus sanoo: ”Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois.”

Tätä raamatunkohtaa on paljon sananopetuksissa käytetty. Opetus menee poikkeuksetta jotenkin näin: Martta on pinnallinen työnarkomaani, joka viis veisaa Jeesuksen opetuksista. Hän laiminlyö epäkohteliaasti vieraan kanssa seurustelua pakenemalla keittiöön tohottamaan maallisia touhuja.

Maria sensijaan fiksusti laittaa asiat oikeaan arvojärjestykseen ja pitää hengellisen opetuksen kuuntelua tärkeämpänä kuin ylettömän runsasmääräisen tarjoilun järjestämistä. Jeesuksen vastaus Martalle selitetään: ”Relax, hei, älä nyt niin montaa ruokalajia touhua, vähempikin riittää.”

Ei kovin suurta draamaa. Opetukseksi jää, että kotitöissä ahkeroivien emäntienkin pitäisi joskus malttaa hellittää ja ottaa ansaittu lepotauko ennen kuin väsyy ja katkeroituu ja alkaa syytellä muita laiskuudesta.

Tarinan tosin voi lukea toisinkin. Toisenlaista näkökulmaa tähän kohtaukseen herättää esimerkiksi Kenneth E. Bailey kirjassaan Jeesus Lähi-idän asukkaan silmin. Kun tapahtuma siirretään takaisin sen todelliseen paikkaan ja -aikaan, sen aikaiseen käyttäytymiskoodistoon, asennemaailmaan ja Jumalan lain tulkintaan, esiintyy tarina huomattavasti dramaattisempana, kuin on ollut tapana selittää.

Todennäköinen syy Martan närkästykseen ei olisikaan ollut epätasainen työnjako – vaikka hän niin asian esittääkin yrittäen hädissään häivyttää näkyvistä vielä pahempaa, nimittäin sisaren säädytöntä, maineen pilaavaa, vieraita ja jopa Jumalaakin loukkaavaa käyttäytymistä.

Kun taloon tuli miesvieraita, oli tavan mukaan naisten vetäydyttävä näkymättömiin. Miehet asettuivat talon parhaaseen huoneeseen puhumaan keskenään, naiset pysyttelivät takahuoneissa.

Maria teki kuitenkin jotain ennenkuulumatonta: hän tunkeutui samaan huoneeseen miesten kanssa!

Martalla oli syytäkin olla vihoissaan, Marian maine oli lopuksi ikäänsä pilattu, tokko kunnollisiin naimisiinkaan tämän tempauksen jälkeen pääsisi. Kuka kunnon mies ottaisi vaimoksi naista, joka ei osannut käyttäytyä säädyllisesti vaan julkeasti änkesi vieraitten miesten sekaan itseään näyttelemään ja näitten kosketteluille altistumaan?

Ja oli tämä loukkaus vieraitakin kohtaan. Hurskaat miehet joutuivat sietämään naisen häiritsevää läsnäoloa kun nämä olisivat halunneet puhua keskenään tärkeistä asioista. Ei mahtaisi vieraitakaan, ainakaan kunniallisissa aikeissa tämän jälkeen taloon tulla. Maine leviäisi, että tässä talossa naiset kuleskelivat miesten joukossa kuin missäkin porttolassa.

Ja Marian käytös oli kapinaa Jumalaakin vastaan. Jumala oli säätänyt voimassa olevat sukupuoliroolit ja vain umpijumalaton ihminen niitä rikkoisi.

Kukaan muu rabbi ei ottanut opetuslapsikseen naisia, päinvastoin sanoivat, että parempi polttaa lain kirjat, kuin antaa naisten lukea niitä. Sanonta ”istua jalkojen juuressa” Jeesuksen äidinkielellä ei tarkoittanut pelkästään kohteliasta seurustelua vieraan kanssa, vaan nimenomaan opetuslapsena olemista.
Paavali käyttää Ap.t. 22:3 samaa sanontaa kuvaamaan olemistaan rabbi Gamalien oppilaana. Sanonta on tunnettu muuallakin rabbiinisessa kirjallisuudessa.

Martta yritti pelastaa mitä pelastettavissa vielä oli. Jossain kohdassa hän onnistui pääsemään Jeesuksen puheille: älä hyvä mies ole niin kiltti, aja nyt tuo ymmärtämätön tytönletukka omalle puolelleen itseäsi häiritsemästä ja sinunkin mainettasi pilaamasta.

Tässä kohdassa Jeesus vallankumouksellisesti rikkoi sekä sopivaisuussäännöstöä että sukupuolirooleja. Mahtoi siinä naamat venähtää useammaltakin, kun Jeesus kehui Marian valinneen hyvän osan ja yllytti häntä pysymään valitsemallaan paikalla. Montakohan vierasta lähti silloin ovet paukkuen ja loukkaantuneena talosta pois?

Vastoin yleistä selitystapaa Marian valinnan puolustaminen ei ollut varsinaisesti naisparan suojelemista vaan jopa päin vastoin. Marian elämä olisi ehkä vielä voinut palata raiteilleen jos hän nyt olisi kiireesti pyytänyt röyhkeyttään anteeksi ja nöyrästi luikkinut takaisin naisten tiloihin. Mutta jäätyään ”kielletylle paikalle” hän oli julistanut itselleen oikeuksia, joista äärimmäisen patriarkaalinen yhteiskunta häntä vielä tulisi rankaisemaan.

Sillä Maria ei valinnut kotitöissä ahkeroimisen ja olohuoneessa laiskottelun välillä vaan valinta oli paljon rajumpi. Lyhyt hetki saada kuunnella Jeesuksen opetusta saattaisi maksaa hänelle maineensa, avioliittomahdollisuudet ja jopa taivaspaikan. Hänestä tulisi yhteisönsä hylkiö, se huono nainen, joka loukkasi kunniallisia vieraita ja joka kapinoi Jumalan säätämää järjestystä vastaan naiselle määrätystä paikasta niin kuin sen ajan teologia siitä opetti.

Jeesus ei siis oikeastaan sanonut – vaikka niin on monesti ymmärretty – että vähempikin tohotus tarjottavien ruokien kanssa riittäisi, vaan vapaasti käännettynä ennemminkin jotain tällaista: ”Hiiteen ihmistekoiset sovinnaisuussäännökset, arvostan Marian uhkarohkeaa yltiöpäisyyttä, jolla hän pani koko elämänsä peliin minun takiani ja uskalsi rikkoa typerää sääntöä ettei nainen voisi olla rabbin opetuslapsena”.

Tähän tarinaan löytyy vastine Vanhan Testamentin puolelta (1Moos.18:1-15) niin kuin kaikkiin Jeesuksen toimiin. Kolmen mystisen vieraan tultua puhumaan Aabrahamille Mamren tammistossa piileksii Saara oven takana naureskelemassa. Silloinkin vieraat alkoivat puhua Saaralle suoraan ja Saara joutui vastaamaan näille piilostaan. Nämäkin vieraat rikkoivat tavan, joka pakotti naiset pois näkyvistä. Kun ymmärretään, keitä nämä vieraat olivat, ei Jeesuksen reaktio Martan ja Marian talossa ole yllätys.

-Ulla Rautiainen-