Missä kohdassa Raamattua eka kertaa kerrotaan Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta?
Miettikääpä
Vastaus: Raamatun ensimmäisessä sanassa.
Genesis alkaa sanalla ”alussa”, hepreaksi bereshit, בְּרֵאשִׁית
Siinä se kerrotaan.
Näin: vanhimmassa muinaishepreassa jokaisella kirjaimella on äänteellisen merkityksen lisäksi kuvallinen merkitys. Kirjaimet ovat siis kuvia, jotka ovat symboleita määritellyille asioille.
Huom. Hepreaa luetaan oikealta vasemmalle.
Eka kirjain on beit, tarkoittaa huonetta, telttaa, majaa.
Toka kirjain on resh, kuva on ihmisen pää ja tarkoittaa korkea-arvoista henkilöä.
Tähän asti: juuri tässä luotavassa huoneessa eli maailmassa majailee korkea-arvoinen henkilö.
Kuka tämä henkilö on?
Yhdistetään nämä kaksi kirjainta omaksi sanaksi – saadaan בְּרֵ ”bar”, poika.
Kenen poika?
Kolmas kirjain on alef, joka esittää härän päätä ja symboloi vahvinta johtajaa ja myös Jumalaa.
Nyt on siis saatu Jumalan Poika.
Mistäs Jumalasta on kysymys?
Neljäs kirjain on shin, joka nykymuodossa esittää kolmeliekkistä tulta ja on Jumalan symboli, koska aloittaa Shaddai-sanan, joka on yksi Jumalan nimistä.
Siis se Jumala, joka esiintyy palavassa pensaassa, johtaa erämaavaellusta tulenpatsaassa ja antaa lakeja tulena palavalla vuorella. Ja on kolme persoonaa yhdessä.
Mitäs tälle Jumalan Pojalle tapahtuu?
Pysytään vielä shin -kirjaimessa. Muinaishepreassa se esittää hampaita ja tarkoittaa puremista, murtamista ja tuhoamista.
Sitten viides kirjain joka on jud. Se on käsi, työ ja tehtävä.
Kuudes on tav, joka on risti, tarkoittaa merkkiä ja liittoa.
Luetaanko vaikka näin: Luodussa huoneessa eli maailmassa majailee kolmiyhteisen Jumalan Poika joka ensin näyttäytyy tulen keskellä, mutta sitten murretaan/tuhotaan ja se teko tehdään ristillä ja on merkki liitosta.
Tämä siis kerrotaan Raamatun ensimmäisessä sanassa: bereshit, alussa.
Siinä se kerrotaan.
Näin: vanhimmassa muinaishepreassa jokaisella kirjaimella on äänteellisen merkityksen lisäksi kuvallinen merkitys. Kirjaimet ovat siis kuvia, jotka ovat symboleita määritellyille asioille.
Huom. Hepreaa luetaan oikealta vasemmalle.
Eka kirjain on beit, tarkoittaa huonetta, telttaa, majaa.
Toka kirjain on resh, kuva on ihmisen pää ja tarkoittaa korkea-arvoista henkilöä.
Tähän asti: juuri tässä luotavassa huoneessa eli maailmassa majailee korkea-arvoinen henkilö.
Kuka tämä henkilö on?
Yhdistetään nämä kaksi kirjainta omaksi sanaksi – saadaan בְּרֵ ”bar”, poika.
Kenen poika?
Kolmas kirjain on alef, joka esittää härän päätä ja symboloi vahvinta johtajaa ja myös Jumalaa.
Nyt on siis saatu Jumalan Poika.
Mistäs Jumalasta on kysymys?
Neljäs kirjain on shin, joka nykymuodossa esittää kolmeliekkistä tulta ja on Jumalan symboli, koska aloittaa Shaddai-sanan, joka on yksi Jumalan nimistä.
Siis se Jumala, joka esiintyy palavassa pensaassa, johtaa erämaavaellusta tulenpatsaassa ja antaa lakeja tulena palavalla vuorella. Ja on kolme persoonaa yhdessä.
Mitäs tälle Jumalan Pojalle tapahtuu?
Pysytään vielä shin -kirjaimessa. Muinaishepreassa se esittää hampaita ja tarkoittaa puremista, murtamista ja tuhoamista.
Sitten viides kirjain joka on jud. Se on käsi, työ ja tehtävä.
Kuudes on tav, joka on risti, tarkoittaa merkkiä ja liittoa.
Luetaanko vaikka näin: Luodussa huoneessa eli maailmassa majailee kolmiyhteisen Jumalan Poika joka ensin näyttäytyy tulen keskellä, mutta sitten murretaan/tuhotaan ja se teko tehdään ristillä ja on merkki liitosta.
Tämä siis kerrotaan Raamatun ensimmäisessä sanassa: bereshit, alussa.
Katso kuva:
-Ulla Rautiainen_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti