perjantai 28. heinäkuuta 2017

Good business


”It´s just... good business”, lausuu lordi Cutler Beckett poissaolevasti fantastisessa Pirates of the Caribbean Maailman laidalla elokuvassa hänen laivansa hajotessa merirosvojen tulituksessa.
”Orders, sir?” pyytävät hänen alaisensa yrittäen saada komentajaansa reagoimaan, mutta hänen persoonansa ei ole enää mukana tilanteessa.
Ennen taistelun alkua hän on lausunut ”It's nothing personal Jack, it´s just good business.”

Jack on kapteeni Jack Sparrow, järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytynyt piraatti, joka vapaudenkaipuussaan taistelee sen aikakauden ehkä pahinta orjuuttajaa Itä-Intian Kauppakomppanian laivaa vastaan.
Jonka komentaja lordi Cutler Beckett on. Hän on siis tarinan pahis, jonka pahuus saa palkkansa ja katsoja riemuitsee piraattien voittaessa vapautensa. Nykytiedon valossa katsottuna.
Siihen aikaan ainakin Euroopasta katsottuna olisi tarinan hyvikset ja pahikset nähty toisinpäin.

Itä-Intian kauppakomppania oli 1600-1800 luvuilla poliittisin ja sotilaallisin keinoin kaupankäyntiä (mm. huumekauppaa) Aasian siirtomaissa hallitseva valtioiden suojelema järjestö, joka päällisin puolin näytti kunnialliselta, lailliselta ja hyödylliseltä. Nykykatsomuksen mukaan se oli yksi historian pahimmista rikollisliigoista aiheuttaen suunnatonta kurjuutta ja tuhoa siirtomaiden alkuperäisväestölle.

Se oli bisnestä, jonka käyttämistä keinoista ja vaikutuksesta siirtomaiden oloihin Euroopan päässä tiedettiin vähän. Tai jos tiedettiiin, ei välitetty. Nehän olivat vain sivistymättömiä alkuasukkaita, joiden olemassaolon tarkoitukseksi Jumala oli säätänyt ”sivistyneen” Euroopan hyödyttämisen.

Se oli bisnestä, ostamista, myymistä ja kaupankäyntiä.
Jota Itä-Intian kauppakomppania hallitsi, määräsi säännöt ja valvoi niin ettei kukaan, jolla ei sen merkkiä ollut, voinut ostaa eikä myydä sen isännöimillä alueilla.
Ei mitään henkilökohtaista, vain kauppaa ja täysin laillista.

"Abandon ship!" tekevät elokuvassa merimiehet johtopäätöksensä toimintakykynsä menettäneestä komentajastaan. Beckett jää yksin yhä rikkeettömän eleganttina herrasmiehenä astelemaan laivankappaleiden sinkoillessa ympärillään kuin toisessa todellisuudessa minkään koskettamatta hänen ruumistaan, sieluaan ja persoonaansa (niin kuin elämänsäkin on elänyt) kunnes tulipallo nielaisee laivan ja hänet.

Vain hyvän kaupankäynnin takia.
Pahan merkin valtuuttamana.
Jonka hän ei ollut koskaan ajatellut olevan henkilökohtaista.
Hänen persoonaton ruumiinsa päätyy mereen Kauppakomppanian merkeillä varustetun lipun päällä uppoamaan.

Eeppinen kohtaus on nähtävillä tässä linkissä:
https://www.youtube.com/watch?v=MXcLybhbChQ


Lisää ”hyvästä bisneksestä” natsivaltakunnan harjoittamana (keskitysleirien rakentamiseen ja varustamiseen osallistui vuosien mittaan 500 saksalaista yritystä) löytyy erittäin kiinnostava blogi tästä linkistä:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2006/04/auschwitz-oli-monille-hyv-bisnes.html


-Ulla Rautiainen-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti