torstai 23. helmikuuta 2017

Käärmeitä nostelemaan


Mark.16:17-18 Jeesus lupaa loppupuheessaan juuri ennen taivaaseen nousemistaan arvoitukselliset sanat: ”...nämä merkit seuraavat niitä jotka uskovat: minun nimessäni he...nostavat käsin käärmeitä...”

Sitä onkin sitten kautta aikain ihmetelty, mitä tämä käärmeitten nosteleminen oikein meinaa. Harvempi sitä on mennyt kokeilemaan, paitsi tietenkin Amerikassa, jossa kaikki on mahdollista. Kentuckysta löytyy Full Gospel Tabernacle in Jesus Name -helluntaikirkko, jossa kirjaimellisesti nostellaan paljain käsin myrkkykäärmeitä uskon todisteeksi. Muutama kuolemantapaus on siitä seurannut.

Josta voisi päätellä, ettei Jeesuksen lupausta ihan noin sananmukaisesti pidä mennä ottamaan, vaikka kuinka kirjaimellista raamatuntulkintaa kannattaisikin.

Mitäpä Raamatussa käärmeistä oikeastaan sanotaan?
Sanotaan paljonkin.
Valikoidusti tässä joitakin alussa esitetyn lisäksi:

”Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt...” (1Moos3:1)

”Heidän myrkkynsä on niinkuin käärmeen myrkky, he ovat kuin kuuro kyy, joka korvansa tukitsee...” (Psalmi58: 5)

”Sinä päivänä Herra kostaa kovalla, suurella ja väkevällä miekallansa Leviatanille, kiitävälle käärmeelle, ja Leviatanille, kiemurtelevalle käärmeelle... (Jes. 27:1)

”Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?” (Matt.23:33)

”Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla... (Room3:13)

”Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä... (Ilm.12:9)

Eiköhän tästä käy selväksi, että järjestään Raamatussa käärme on pahuuden ja paholaisen symboli, kielikuva, kiertoilmaus, ei niinkään eläinlajin edustaja. Aivan niin kuin Jeesustakin kutsutaan karitsaksi tai leijonaksi kuvittelematta silti kaikkia maailman lampaita ja leijonia Jumalan Pojan inkarnaatioiksi.

Joten voitaneen jättää kaitaruumiiset elukat rauhaan.
Ja uskoa käärmeitten nostelemisen tarkoittavan ennemminkin kykyä tarttua vihollisen voimaan siinä vahingoittumatta. Se sanotaan kyllä aika selkeästi Luuk.10:19:
”Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.”

2Moos. 4:3-4 on Jumala, Mooses ja sauva-tapaus:
”Hän (Jumala) sanoi: "Heitä se (sauva) maahan." Ja hän (Mooses) heitti sen maahan, ja se muuttui käärmeeksi; ja Mooses pakeni sitä. Mutta Herra sanoi Moosekselle: ”Ojenna kätesi ja tartu sen pyrstöön.”” .

Se oli tietenkin vertauskuvallinen teko (vaikkakin todella tehty tapahtuma) ja opetus siitä, että Mooseksen kaltaisessa kutsumuksessa on välttämätöntä kyetä tarttumaan ”käärmeeseen” eli voittamaan pahan hyökkäykset. Mooseksella oli vastassaan koko Egyptin demoninen epäjumalajärjestelmä, joka teki kaikkensa mitätöidäkseen hankkeen vapauttaa orjuutetut hebrealaiset.

Jeesuksen käärmeiden nostelemis-puheen jälkeen kuulijoilla oli tehtävänä mennä kaikkeen maailmaan vapauttamaan kansaa synnin orjuudesta. Vastassaan kaikki maailman demonit tekemässä kaikkensa, ettei tehtävä onnistuisi.

Siinä tarvitaan aivan erityistä ja ihmeenomaista voimaa ja viisautta, että kykenee ”nostamaan käsin käärmeitä” eli kohdatessaan pahan henkivallan pystyy ensin tunnistamaan sen, pärjäämään sille ja jopa tarttumaan siihen niin että se tulee toimintakyvyttömäksi tai ettei ainakaan itse tempaudu mukaan sen pettävään kiemurteluun.

Se on mahdollista, koska voitto käärmeestä tapahtui jo kauan sitten Golgatan ristillä:
”Ja minä panen vainon sinun (käärmeen) ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." (1 Moos 3:15)

Jeesuksen kantapään lävistänyt naulanjälki on merkkinä, että käärmeen pää on todellakin murskattu. On vain valehtelevasti kiemurteleva häntä enää kiusana.


-Ulla Rautiainen-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti