lauantai 12. marraskuuta 2016

Tulkoon sinun valtakuntasi


Paratiisin päivinä luovutti Jumala maailman hallitsemisen ihmiskunnan käsiin. Vallan, joka on todellista, jonka seuraukset ovat todellisia, mitä ikinä siitä seuraisikaan.

Mikä luottamus, ja miten me siihen luottamukseen vastasimme?
Katsokaa, kuinka maailman on käynyt. Onko ihmiskunnalla, saati muulla luomakunnalla hyvä olla?
Mitä me olemme tehneet!

Kaikki ihmiskunnan käyttämät hallitsemismuodot demokratioista diktatuureihin, monarkioista anarkioihin, kapitalismista kommunismiin, patriarkaateista matriarkaatteihin, pappisvallasta rosvoparoneihin, suurvalloista pienimpiin yksiköihin ja kaikki näiden lisäksi ja näiden välistä ovat epäonnistuneet täysin.
Missään ei koskaan ole näkynyt hyvää hallintoa, ei edes sinnepäin. Ei sellaista, jossa kaikilla olisi hyvä olla. Jossa ketään ei sorrettaisi eikä hyväksikäytettäisi. Jossa vahvat käyttäisivät voimaansa heikompien hyväksi eivätkä oman etunsa kahmintaan.
Kaikki ihmiskunnan yritykset missä tahansa vallankäytön muodossa ovat osoittaneet vain ihmisen kyvyttömyyden oikeudenmukaiseen vallankäyttöön.

Silti Hän antaa meidän kokeilla niitä kaikkia ihan niin kuin me haluamme ja valitsemme ja toimeenpanemme ja joissa kaikissa me epäonnistumme. Todistaaksemme vain, ettei meistä ole hallitsijoiksi – ei ainakaan hyviksi sellaisiksi.

Ei sellaisiksi kuin Hän, joka on täydellisen oikeudenmukainen, täydellisen totuudellinen ja täydellisen viisas. Joka nöyryytti itsensä huimaavista ylhäiskorkeuksista maanpiirin ahtaaseen alhaisuuteen. Teki tomusta itselleen muodon, jotta näkisimme hänet. Lihasta ja luusta rakennetun sielunlinnan ylhäiselle hengelleen. Asui kanssamme syntiinlangenneen maailman viallisuudessa kärsien yhdessä kanssamme maailman väärämielisten valtiaitten mielivallan alaisuudessa. Pitäen kuitenkin oman henkensä aina tahrattoman puhtaana, johon meistä kukaan koko ihmiskunnan historian aikana ei koskaan ole pystynyt.

Ehkä ansaitakseen rakkautemme ja luottamuksemme?

Jotta lopussa, kun ihmisen valta on käynyt tiensä päähän ja Hän viheltää pelin poikki me mieluusti heitämme kruunumme Hänen jalkoihinsa ja pyydämme Häntä ottamaan kaiken hallinnon itselleen ja olemaan meidän epäilemättömänä kuninkaanamme.

Ikuisesta ikuiseen.


-Ulla Rautiainen-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti