Hoosean kirjan teemana on avioliitto.
Kahdella tavalla:
Tätä raamatunlausetta ei ikinä saarnata kirkoissa. Eikä julkaista Ristin Voitossa. Lähetin kerran RV:oon kirjoituksen siitä miten puolueellisesti Raamattua tulkitaan. Asiana oli, miten naisten toimintaa rajoitetaan muutaman idioottikirjaimellisesti tulkitun lauseen avulla ja laitoin tämän raamatunkohdan esimerkiksi siitä että mitä jos samoin yhtä yksisilmäisen kirjaimellisesti tätä lausetta luettaisiin niin antaisiko se naisväelle luvan huorata vapaasti.
- Jumalan ja ihmiskansan suhdetta verrataan avioliittoon niin että Jumala on aviomies ja kansa on vaimo (eikä kovin hyvä vaimo vaan porttoileva). Hoosea joutuu demonstroimaan asiaa omalla avioliitollaan näyttäessään kuinka kurjalta Jumalasta tuntuu.
- Kolmannessa luvussa tapahtuu jotain vallankumouksellista. Hoosea lupaa vaimolleen olla hässimättä muitten naisten kanssa: ”...älä harjoita haureutta äläkä mene muille miehille. Minä myös teen samoin sinua kohtaan." Ennenkuulumatonta sikäli, että siihen asti Raamattua (ja vielä useat nykyäänkin) ainakin miehet olivat ymmärtäneet käskyn ”Älä tee huorin” koskevan ainoastaan naisia.
Vielä hurjempaa seuraa neljännessä luvussa. Siellä Jumala ilmoittaa todellisen sensaatio-uutisen: ”En minä rankaise teidän tyttäriänne siitä, että he porttoja ovat, enkä miniöitänne siitä, että he avion rikkovat, sillä miehet itse poikkeavat syrjään porttojen kanssa ja uhraavat pyhäkköporttojen kanssa; ja ymmärtämätön kansa kukistuu.”
Tietenkään moista ideaa ei lehdessä julkaistu ja tuo raamatunkohtakin oli sensuroitu pois ja koko kirjoitukseni väännetty sellaiseen muotoon että sai minut kuulostamaan pöhköltä. Seuraavana sunnuntaina seurakunnassa, jossa silloin kävin oikein saarnaspöntöstä pilkattiin kirjoitustani: mahtipontinen pönöttäjäukko poikkesi kesken saarnansa sivuraiteelle ja alkoi ivata että naisten oikeuksista Ristin Voittoon kirjoittelevien pitäisi mennä Pohjois-Koreaan että oppisivat olemaan vaatimatta mitään oikeuksia.
Lähetin päätoimittajalle kiukkuisen oikaisupyynnön, johon en minkäänlaista vastausta ikinä saanut.
Hoosean kirja on oiva esimerkki siitä, miten Raamattua enimmäkseen selitetään miesnäkökulman kautta. Lukuisat ovat ne sananselitykset, joissa Hoosea-ressua säälitään kun joutuu niin kovaan kohtaloon kuin naimisiin huoraavan kaamean porttonaisen kanssa. No, kyllähän se tietysti kunnian päälle kävi kun joutui avioliitossaan petetyksi, mutta, mutta...
...entäs ne kaikki Raamatun naiset, joiden aviomiehille ei tule mieleenkään omistautua yhtä vaimoaan varten? Oliko kivaa joutua jakamaan mies haaremillisen muita naisia kanssa (sillä mitä muuta moniavioisuus on kuin laillistettua huoruutta)? Entä kuinka häväistyksi nainen tuntee itsensä seuratessaan voimattomana vierestä kun ukko panee jalkavaimojaan, orjattariaan, tienvarsien porttoja ja naapurien emäntiä eikä kelleen tule mieleenkään että rikkoisivat sillä avioliittoaan ja särkisivät naisensa sydäntä?
Sananselittäjät jopa saarnaavat etteivät naiset siitä välitä. Että se kaikki on ihan okei. Sellaista voi kuvitella, kun kieltäytyy kuulemasta naisnäkökulmaa asiaan ja luo todellisuutta oman miesmielensä mukaiseksi. Jos kulttuuri ja tavat olivat sellaiset että se vaati naisia hyväksymään aviomiehensä huoraamisen niin se tarkoittaa vain että naiset olivat niin miehistä riippuvaisessa asemassa ettei syvintäkään tuskaa ollut varaa näyttää.
Mutta Hoosean kautta Jumala jyrähtää, että ymmärtää kyllä naisten turhautumisen eikä tuomitse näitä jos nyt sortuvatkin samaan kuin mitä miehet ovat itselleen iät ajat sallineet.
Ja että oikeasti kyllä Jumala vaatii miehiltä ihan samaa moraalia kuin mitä miehet ovat naisilta iät ajat vaatineet.
Hoosean kirja on oikeastaan oikea feministinen manifesti.
Vaikka se perinteisissä sananselityksissä yritetäänkin pimittää ja keskitytään säälimään Hoosea-parkaa aivan kuin kelleen muulle ei olisi niin käynyt, vaikka puolelle väestöstä koko ajan kävi.
-Ulla Rautiainen-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti