tiistai 2. tammikuuta 2018

Jumala Kuka


Ihmiskuntaa on vaivannut outo dementia, mitä Jumalan nimeltä tuntemiseen tulee.

Jumalan nimihän ei siis ole Jumala. Tunnistaa Hän toki itsensä siitäkin, tyhmä kun ei ole joten ei ole väärin rukoilla Jumalaa Jumalaksi kutsuen. Jumala on ennemminkin lajinimi tai toimenkuvaa esittävä titteli kuin erisnimi (ainakin nykysuomenkielessä) niin kuin ”ihminen”, ”kirahvi”, "dalek" tai ”presidentti”.

Ihmiskunnan paratiisillisessa alkuvaiheessa Jumalan nimi ilmeisesti tunnettiin. Oli läheiset välit ja sinutteluun oikeuttavaa tuttavallisuutta. Raamatun alkulehdillä kerrotaan, että Aadamin pojanpojan Enoksen aikana ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä. Joten Herran nimi silloin vielä tiedettiin.
Se tieto kuitenkin sukupolvien kuluessa taisi huveta jonnekin.

Ja niin Mooses joutuu palavapensas-episodin aikana kysymään Jumalan nimeä. Tämäpä vastaa: "Minä Olen Se, Joka Minä Olen”. Jaaha, siitäpä paljonkin selvisi. Mikäs nimi se muka on olevinaan? Kenen tahansa muun heittämänä moinen itsensäesittely tulkittaisiin näsäviisasteluksi. Enemmän arvoitus, kehäpäätelmä, määritelmä joka palaa itseensä eikä kerro yhtään mitään.

Niin kuin Doctor Whon nimi.
Tyyliin: ”Kuka? Hiljaisuus lankeaa kun kysymys kysytään. Se oli universumin vanhin kysymys, eikä kukaan elävä olento tai ihminen voinut siihen vastata.”
No, Ajan Herrahan kyllä Jumalakin on.
Ja henkilökohtainen nimi yksi maailmankaikkeuden tarkimmin piilotetuista salaisuuksista.

Raamatussa kyllä vilisee viljalti Jumalan nimiä: El Shaddai, Elohim, Adonai, El Olam, Peljättävä, Henkien Isä, Ainoa Viisas...

Mutta se Varsinainen Nimi ”nelikirjaiminen” יהוה‬ ,‬ JHVH on se mysteerinimi. Ja mysteeri jatkuu vielä Ilmestyskirjassakin kun Jeesus ratsastaa auenneista taivaista valkoisella hevosella ja hänellä on nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse (Ilm. 19:12).

JHVH:n sekä ääntämistapa että ihan tarkka merkitys katosi historian pimentoon, kun kymmenessä käskyssä kiellettiin turhaan Jumalan nimeä lausumasta ja hätävarjelun liioitteluna päätettiin, ettei nimeä lausuta ollenkaan.
Ja kielto varmuuden vuoksi laajennettiin vielä olla-verbin preesensmuotoon asti. Kas, kun siinä Moosekselle ilmoitetussa nimessä ( אהיה אשר אהיה ) on se olen-sana, jota tämänpäivänkään hepreassa ei sen takia siis vieläkään käytetä.

Lisää sekaannusta saatiin aikaan, kun Jumalasta kuitenkin piti jotenkin päästä puhumaan eikä Tooraa lukiessakaan voinut niitä kohtia yli hypätä, niin nimen tilalla lausuttiin jokin kiertoilmaus, joista sitten tiedetään ainakin se, että ne eivät ainakaan se oikea nimi voi olla, koska niitä ääneen lausuttiin.

Vanhaa hepreankieltä kun kirjoitettiin pelkillä konsonanteilla, lausumattomasta sanasta katosi äkkiä tieto, mitä vokaaleja siinä kuuluisi olla. Niitä on myöhemmin kovasti yritetty arvailla. Eniten kannatusta saanut valistunut arvaus on Jahve, jota puoltaa se, että Jah on säilynyt muutamissa jumalasisältöisissä sanoissa, kuten hallelujah.

Miksi tämmöinen salaperäisyys? Oliko virhe tulkita kymmenen käskyn kielto liian tiukasti ja se riisti ihmiskunnalta Suuren Tiedon? Esimerkki siitä, kuinka liian pitkälle vedetty uskonnollinen laki-intoilu estää läheisempää Jumalan tuntemista.

Vai oliko niin tarkoitus käydä? Onko se nimisana Kolminaisuuden omaa kieltä, millä kielellä he keskenään keskustelevatkin, jotain joka ei ihmisälyyn mahtuisi? Onko nimi niin hurja, että räjäyttäisi rajoittuneen ihmisjärjen sijoiltaan? Niin kuin yrittäisi heikkotehoiseen tietokoneeseen ladata liian isoa tiedostoa. Vai sisältyykö nimeen informaatiota, jota ei ole tarkoitettu (ainakaan vielä) ihmiskunnalle ilmoittaa?

Vaiko eikö syntiinlankeemuksen jälkeisessä rappeutuneessa tilassa ihmiskunta pöhköyttään ole kykenevä pitämään Jumalansa nimeä muistissaan? Latautuiko kielletyn hedelmän syömisen yhteydessä ihmisgeeneihin jonkinlainen jumalatietoa poissyövä virus, joka pyyhkii tiedostoa tyhjäksi aina uudestaan siitä kohtaa?

Ehkä tässä maailmanajan vaiheessa Jeesus (ישוע = Jeshua = Pelastus) on se ainoa Nimi, joka ihmiskunnan on hyödyllistä Jumalastaan tuntea.


-Ulla Rautiainen-

2 kommenttia:

  1. Lisää tietoa Jumalan nimestä: https://jumalannimi.wordpress.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarjoamassasi linkissä ei ole mitään mainintaa, kuka tämän on kirjoittanut. kirjoitustyylistä ja nimettömyydestä tulee mieleen jehovan todistajat. Haiskahtaa minusta vähän arveluttavalta.

      Poista