Galilealaisten puheenparresta

"Minulla on hidas puhe ja kankea kieli", sanoo Mooses 2.Moos.4:10.

Miksi Mooseksella oli kankea kieli? Oliko fyysinen puhevika vaiko ensin faraon hovissa ja sitten midianilaisten parissa eläneenä israelilaisten orjien – joiden luo Herra nyt Moosesta oli lähettämässä – kieli ei oikein sujuvasti sujunut ja oliko 40 poissaolovuoden aikana faraon hovikielikin alkanut jo rapistua?

Ainakin tuo kieltä tarkoittava sana ”lashon” aika monessa muussa raamatunkohdassa selvästi tarkoittaa language- kieltä eikä suussa olevaa elintä – kukin kansa puhuu omaa kieltänsä jne…
Sitten 5.Moos.18:15 ”Herra, sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa.” 

Yleisesti kristityt ajattelevat tämän ”Mooseksen kaltaisen” olevan Jeesus. Mutta mites puhumisen suhteen?
Miltä Jeesus kuulosti kun aukaisi suunsa ja puhkesi puhumaan? Kirjoitetusta tekstistä näemme viisauksia kun ihania helmiä putoilevan eteemme, mutta mitä aikalaiset kuulivat?

Jeesus oli galilealainen ja eiköhän myös puhunut kuin pesunkestävä galilealainen.
Galilealaiset puhuivat eri tavalla kuin muut juutalaiset, niin kuin Pietarillekin sanotaan Matt. 26:73 "kielimurteesikin ilmaisee sinut".

On olemassa muitakin aikalaistekstejä, joissa kuvataan Galilean murretta.
Eikä arvostavasti.
Vaan pilkaten ja halveksien huolimatonta, löysää ääntämystä jossa jotkut vokaalit ja konsonantit eivät artikuloidu selkeästi, niellään kokonaan pois ja jotkut sanat lausutaan eri tavalla.
Jopa esitetään etteivät galilealaiset saisi puhua temppelissä, koska väärin lausuessaan loukkaavat Jumalaa.

Jota vasten evankeliumeiden lukuisat maininnat Jeesuksesta opettamassa temppelissä saavat radikaalimpaa vivahdetta. Eipä antanut senkään paheksunnan hiljentää itseään.

Saattoihan sanataitava kaiken kielellisyyden luoja tietenkin vaihtaa ulosantinsa muotoa läänistä toiseen liikkuessaan, mutta toisaalta tällä ylenkatsottujen ystävällä oli kyllä tapana muissakin asioissa samaistua halveksittujen joukkoihin, joten olisiko vaihtanut vallan kieleen vain valtaapitäviä miellyttääkseen?

Jos näin oli, selittääkö osiltaan hienostunutta jerusalemilaista aksenttia artikuloivan pappis eliitin kyvyttömyyttä ottaa vastaan tätä pahamaineisesta Galileasta putkahtanutta miestä, joka väänsi sitä korviasärkevän löperöä takamaan murretta, joka teki kaiken sanottavan kuulostamaan vitsiltä?
Eikö galilealaisen puhuma sanoma kuulostanut uskottavalta paikallismurteeseen kohdistuvien ennakkoluulojen takia? Oliko kömpelö maalaisaksentti yksi niistä ansoista, johon itseään parempina pitävät lankesivat?

Mitäs tästä voi oppia?

Ainakin että olisi hyvä kuunnella enemmän sanoman sisältöä kuin tapaa jolla se esitetään.

Meilläkin kun uskovaispiireihin on vakiintunut tietynlainen ilmaisutapaa, saarnanuottia, sanastoa, fraaseja ja kliseitä jolla hengellisistä asioista puhutaan, kirjoitetaan ja opetetaan.
Mutta entä jos joku puhuu/kirjoittaa eri nuotilla ja toisenlaisilla sanoilla, ymmärretäänkö edes asiaa jos se ilmaistaan totutusta poikkeavalla tavalla vai torjutaanko suorilta käsiltä ”kun kuulostaa jotenkin väärältä”?

Tai toisinpäin; meneekö vääräkin oikeasta jos vain oikeilla fraaseilla ja fontilla esitetään?
Hitlerinkin esittämä sanoma upposi moniin kristittyihin uskoviinkin kuin häkä päähän kun käytti hartaussaarnoista ja rukouksista tuttua sanastoa ja paatosta ja sillä keinoin laukaisi kuulijoissa ylevältä ja turvalliselta tuntuvan tunnereaktion.

Niin että Jeesuksessa kaikki näyttää haastavan ennakkoluulojen ja kapeakatseisten tottumusten boksista ulos ja tarkastamaan asioita todellisen sisällön eikä ulkoisen muodon mukaan.

Jos oikein kiinnostaa galilean puheenparsi, niin tuolla voi perehtyä:  https://www.aramaic.rocks/2021/06/what-is-galilean-aramaic.html?fbclid=IwAR2_zcbZ_0H8T-IGIJz92YxO3y13CzUlJRon2Oz5UTFE6mc4vhY5nlI6QJA

-Ulla Rautiainen-